Pipo - White cap

Pipo on valmistunut jo toukokuussa 2013. Olen kuvitellut kirjailevani reunukseen jotain kivaa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi :) 

This cap was finished already in May 2013. I was planning to make some nice embroidery at the trim but haven't really had time for that.

Pipon yläosa venäjäksi 1+1+1 F1, lettireunus,
alaosa suomeksi 1+2 F1, lettireunu.s
Nurja puoli käännetty esiin.
Top of the cap, Telemark Stitch UOU/OUOU F1,
brim, Rindal Sttich UOO/UUOU F1.
The cap is turned inside out.

Pipon yläosa, alkuperäinen nurja puoli
Top part, original reverse side  (Telemark)

Pipon yläosa, alkuperäinen oikea puoli
Top part, original front side (Telemark)

Pipon alaosa, alkuperäinen nurja puoli
Brim, original reverse side (Rindal)

Pipon alaosa, alkuperäinen oikea puoli
Brim, original front side (Rindal)

# 82

Raidalliset kintaat - Striped mittens

Ja ohops toisenkin kerran. Myös nämä syksyllä valmistuneet kintaat ovat jääneet lisäämättä blogiin. Raitoja kokeilin kahdella eri tavalla.

And another oops. I have forgotten to add also these two pairs of mittens in my blog. The stripes are made in two different ways. 

Neulakintaat venäjäksi 1+1+1, lettireunus, F1
Nalbound mittens, Telemark Stitch UOU/OUOU F1

Neulakintaat venäjäksi 1+1+1 F2
Nalbound mittens, Dalby Stitch UOU/OUOO F2

Yllä olevasta kuvasta näkee, että raitojen aloitus-/lopetuskohdat ovat kämmenpuolella eri reunoissa: toisessa kintaassa pikkusormen ja toisessa peukalon puolella. Tämä siitä syystä, että raidat sijoittuisivat kämmenselän puolella samaan kohtaan.

In the photo above you can see how the beginning/ending of stripes are on the different sides when in the palm side: the other is on the little finger and the other on the thumb side. That is in order to have the stripes set at the similar height on the back side of the hand (visible side of the mitten).

Neulakintaat
Nalbinding mittens 

# 80
# 81

Kintaat ja uuden piston kokeilua - Nalbinding and testing a new stitch

2016-07-06

Pitkästä aikaa sain jotain valmiiksikin :) . Neulakintaat tällä kertaa venäläisen neulakinnaspiston muunnoksella eli poimin yhden ylimääräisen silmukan neulalle (ks. kuva alempana).

After a long while I finally finished something :) . A pair of nalbound mittens, this time using a modified Russian Stitch, meaning that I picked up one additional loop onto the needle (see the photo). In English below each photo.

Neulakintaat.
Nalbinding mittens. 

Lankana on Pirtin Kehräämön Z-kierteistä lankaa (Zss), ja punaiset koristeet on tehty Riihivillan Maahisella.

Yarn is from Pirtin Kehräämö, Zss-plied, and the embroidery in red is Riihivilla's hand dyed yarn Maahinen. 

Ensin venäjäksi 2+1+1, sitten 1 ylimääräinen silmukka etukautta
First Russian Stitch 2+1+1, then 1 additional loop from front to back

Yläkuvassa punainen nuoli osoittaa ylimääräisen silmukan poimimisen. Oikeastaan tämä siis kai olisi 4-vaiheinen pisto.

On the photo above, the red arrow shows how to pick up the additional loop. I think this would be a 4-phased stitch. 

Piston etupuoli
Front side

Tässä piston etupuoli, ja alakuvassa nurja puoli.

Above the front side of this stitch, and below the reverse side. 

Piston nurjapuoli
Reverse side

Neulakintaat.
Nalbinding mittens.

Neulakintaat, tässä vielä ilman koristelua.
Nalbound mittens, waiting for the embroidery. 

#77 

Museon arkistossa Osa 3 - In the Museum Archives Part 3

In English at the bottom

Tämä postaus on kolmas ja viimeinen osa pitkästä postauksesta, joka liittyy Seurasaari-lehden vuoden 1957 kyselyyn nro 3 eli "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuihin vastauksiin. Kävin lukemassa vastausliuskat museoviraston arkistossa.

Venäjäksi 1+1+2, lettireunus, Vehmasjärveltä.
Russian Stitch UOUU/OOUOU, plaited edge, F1, from Vehmasjärvi. 

Mitäs muuta...

Säkkijärveltä löytyi pisto 3+3 F3 (UUUOOO/UUUOOOO), josta ei ollut mallipalaa, mutta vastaaja erittäin selväsanaisesti kuvailee kiinnityssilmukoiden määräksi kolme: yksi uusi ja kaksi vanhaa. Tämä kiinnitystapa vaikuttaa olleen harvinainen.

Karjalasta (ei tarkempaa paikkakuntatietoa) ja Säämingistä pujottelutapa 4+4 (UUUUOOOO/UUUUOOOOO).

Metsäpirtistä oli mallipala 2+3 'peilikuvana' eli 2:n yli, 3:n ali, lettireunuksella 
(OOUUU/OOOUUO), mallipala venäjäksi 2+1+2, ja kuvaus myös Ruskealassa käytetyn 2+5 -piston muunnoksesta venäjäksi 2+4+1, jota Metsäpirtissä pidettiin kauniimpana. Valitettavasti vastauksesta ei yksiselitteisesti ilmene, kumpaan suuntaan viides lanka peukalon takana käännetään, joten on mahdollista, että kyseessä olisi pisto 2+4+po (=viimeinen silmukka pyöräytetään, neulankärki oikealle). Toisaalta Metsäpirtistä olleet muut kuvaukset ja näytteet olivat venäjäksi eivätkä pyöräyttäen.

Kumpi näistä nyt sitten onkaan kauniimpi :) ?
Which one of these two is the prettier one :) ?

Venäjäksi 2+4+1
Russian Stitch UUOOOOU/OUUUUOO

Pyöräyttäen 2+4+po
Turning Stitch 2+4+tr

Sulkavalta oli kuvaus 'vennääks' neulomisesta 1+4+1 (UOOOOU/OUUUUOO), ja Vehmasjärveltä oli mallipala 1+1+2 lettireunuksella (UOUU/OOUOU)

Ruskealasta oli mallipala 2+5 (UUOOOOO/UUUUUOO), ohuesta langasta. Sama pisto kuvattiin myös Metsäpirtistä.

Pyhäjoelta löytyi pisto käänteisillä silmäluvuilla eli suomeksi 5+2
(UUUUUOO/UUOOOOOO). Tässä Pyhäjoen piston 5+2 kuvauksessa selkeästi puhuttiin peukalon päällä ja peukalon alla olevista langoista, mutta...


... monissa kuvauksissa puhuttiin neulan alle tai päälle jäävistä langoista. Tarkemmista kuvauksista, silmukkamääristä ja mallipaloista pystyi päättelemään, että osalle vastaajista neulan 'alle' jäävät langat olivat peukalosilmukat eli ne, jotka piston alussa jäivät tavallaan neulan alle, kun neula työnnettiin peukalon takana olevista silmukoista läpi, ja neulan 'päälle' jäävät langat olivat sitten ne, jotka poimittiin neulalle peukalon takana.

Mutta - osalle vastaajista sama ilmaisu neulan 'alle' jäävistä langoista tarkoittikin päinvastaista, eli 'alle' jäävät langat olivat ne, jotka oli poimittu neulalle, ja jotka jäivät neulan alle, kun neula käännettiin kohti peukaloa, ja neulan 'päälle' jäävät langat olivat peukalosilmukat, joiden läpi neula työnnettiin.

Alla ja päällä saattoi myös tarkoittaa eri asiaa riippuen siitä, neulottiinko pisto kokonaan tasona (vain pari vastaajaa sanoi, ettei käytä lainkaan peukalosilmukoita) vai oliko peukalosilmukka(-t) peukalon päällä koko piston ajan vai vain osan aikaa (vrt. esimerkiksi Aili Kurosen tapa neuloa venäjäksi).

Monet vastaajista pudottivat kaikki peukalosilmukat pois peukalolta piston loppuvaiheessa, ennen kuin neula vedettiin läpi. Tämä lienee työskentelytapa, josta olen käyttänyt nimitystä "pudota & poimi". Peukalosilmukat pudotetaan pois, mutta jos pistoon tarvitaan kolme peukalosilmukkaa, kiristetään ensin uusin silmukka peukalolle, ja neulalla nostetaan sen jälkeen kaksi pudotettua silmukkaa takaisin peukalolle, jotta saadaan jälleen kolme peukalosilmukkaa.

"Kuudella langalla" tarkoitti osalle vastaajista venäjäksi 2+2+2, mutta osalle suomeksi 3+3 tai suomeksi 2+2 F2. Samoin "viidellä neulominen" tarkoitti osalle venäläistä pujottelutapaa, esimerkiksi 1+2+2, mutta osalle suomeksi 2+3.

Kun otettiin "4 lankaa alle ja 2 päälle", se tarkoitti ainakin kahdessa vastauksessa venäläistä pujottelutapaa 2+2+2, eikä suomeksi 4+2 tai 2+4.

Osa työkuvauksista oli erittäin monitulkintaista luettavaa, ja harmi kyllä, näissä tapauksissa oli usein mahdotonta tehdä täysin varmoja päätelmiä.


Tässä linkki Osaan 1 ja Osaan 2



In English

This blog post is the third of three, concerning the Finnish national nalbinding survey in 1957. I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA), reading the written answer sheets (about 1500 ones), and looking for new nalbinding stitches.


So, what else...

From Säkkijärvi there was Finnish Stitch 3+3 F3 (UUUOOO/UUUOOOO). The respondent had not included a sample, but the description about three connection stitches was very clear (one new, two old ones). This F3 connection type seems to have been a rare one.

From Karjala (information about exact place missing) and Sääminki there was the Finnish Stitch 4+4 (UUUUOOOO/UUUUOOOOO).

From Metsäpirtti there were several samples, one of which was Finnish Stitch 2+3 'mirror image', with plaited edge (OOUUU/OOOUUO), a sample of Russian Stitch 2+1+2 (UUOUU/OOUOOO), and Finnish Stitch 2+5, and its variant Russian Stitch 2+4+1, which was thought to be stronger and more beautiful. Unfortunately the description is not unambiguous, and doesn't say exactly to which direction to turn the fifth loop, so it is possible that the stitch would actually be Turning Stitch 2+4+tr. On the other hand, other samples from Metsäpirtti were made with Russian Stitch.

From Sulkava there was a description of Russian Stitch 1+4+1 (UOOOOU/OUUUUOO),
and from Vehmasjärvi a sample of Russian Stitch 1+1+2, plaited edge (UOUU/OOUOU)

From Ruskeala there was a sample of Finnish Stitch 2+5 (UUOOOOO/UUUUUOO), made of
thin yarn. The same stitch was described by a respondent from Metsäpirtti, too.

From Pyhäjoki there was a description with reversed loop counts, ie Finnish Stitch 5+2 (UUUUUOO/UUOOOOOO). In this description from Pyhäjoki it was clearly about the loops on the thumb, and under the thumb, but... 


... in many of the descriptions the respondents wrote about yarns under or over needle. On the basis of the descriptions, loop counts, and samples, it was possible to reason that for some respondents the loops 'under' the needle meant thumb loops, ie those which in the beginning of the stitch were sort of 'under' the needle when the needle was inserted into the loops behind the thumb, and the loops 'over' the needle meant those which were picked up onto the needle behind the thumb.

But - for some other respondents, the loops 'under' the needle meant the opposite! That is, the loops 'under' the needle were those that had been picked up onto the needle and which were under the needle when the needle was turned towards the thumb, and the loops 'over' the needle meant the thumb loops, through which the needle was inserted.

Under and over meant sometimes different things also depending on the technique - whether the stitch was made flat (only few respondents mentioned they do not use thumb loops at all), or whether the thumb loop (or loops) were held around the thumb all the time during each stitch, or only part of the time (e.g. Aili Kuronen's way of nalbinding Russian Stitch).

Many respondents seemed to drop off all the thumb loops before they pulled the needle through, then tension a new thumb loop. This is likely what I have been calling "drop & pick up" technique. If your stitch requires three thumb loops, you drop off them all at the end of the stitch, then tension a new loop around the thumb, and lift two dropped loops back onto the thumb, in order to have three thumb loops again. 

Nalbinding with 'six' loops, meant for some of the respondents Russian Stitch 2+2+2, but for some it meant Finnish Stitch 3+3, or Finnish Stitch 2+2+ F2. Likewise, nalbinding with 'five' loops, meant Russian Stitch (e.g. 1+2+2) for some respondents, but Finnish Stitch 2+3 for others.

When the stitch required "4 loops over and 2 under", at least in two cases that meant Russian Stitch 2+2+2, instead of Finnish Stitch 4+2 or 2+4. 

From time to time the descriptions were pretty challenging to understand, and in those cases it was often impossible to make reliable conclusions.

Links to Part 1 and Part 2

Museon arkistossa Osa 2 - In the Museum Archives Part 2

In English at the bottom

Tämä postaus on toinen osa pitkästä postauksesta, joka liittyy Seurasaari-lehden vuoden 1957 kyselyyn nro 3 eli "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuihin vastauksiin. Kävin lukemassa vastausliuskat museoviraston arkistossa. Etsin aineistosta uusia pujottelutapoja.

Pyöröittäi - vai sittenkin vennääks

Pyöräyttäen - tai 'pyöröittäi', kuten vastausliuskoissa usein luki - neulominen ei olekaan niin yksiselitteinen asia kuin olen uskonut!

Nuoli osoittaa keskisilmukan, joka on pyöräytetty. Pyöräyttäen-tekniikka Parikkalasta.
Arrow points to the central loop that is 'turned'. A Finnish Turning Stitch from Parikkala.

Nuoli osoittaa keskisilmukan, jota EI ole pyöräytetty. Venäläinen pistotapa.
Arrow points to the central loop that is NOT turned. A Russian Stitch. 

Pyöröittäi neulominen on nimittäin merkinnyt osalle vastaajista venäjäksi (!) neulomista, erityisesti sellaista venäjäksi pujottelutapaa, jossa viimeisenä otetaan vain yksi silmukka, esimerkiksi 2+1+1 tai 1+2+1.

• Hyvin monissa vastausliuskoissa ei ollut tekniikkakuvausta lainkaan, ja huomhuom. en kirjoittanut muistiinpanoja kaikista niistä vastausliuskoista, joissa oli kuvattu jokin pujottelutapa. Ne vastaukset, joissa oli selkästi kuvattu jokin 'tavallinen' pisto, esimerkiksi suomeksi 2+2 tai 2+3 tai venäjäksi 2+2+2, jäivät useimmiten muistiinpanojeni ulkopuolelle. Sen sijaan keskityin poimimaan vastauksista sellaiset tekniikkakuvaukset, jotka vaikuttivat erikoisilta tai monimutkaisilta tai joita ei yhdellä lukukerralla ymmärtänyt.

Kaukosen artikkelissa julkaistuun karttaan (s. 61) erinimisistä pujottelutavoista on merkitty kymmenen eri paikkakuntaa, joilla tunnetaan pyöräyttäen neulominen.

Itse löysin aineistosta ainoastaan kaksi paikkakuntaa, joilta mallipala tai piirros varmasti oli pyöräyttäen. Parikkalasta löytyi sekä piirros että mallipala ja Parikkalan naapurikunnasta Rautjärveltä kaksi mallipalaa. Huom. mainitut mallipalat eivät olleet vastausliuskojen liitteenä, vaan siinä "mustassa laatikossa", joka nykyisin on Orimattilassa, ja jonka näytteistä tein muistiinpanot aikaisemmin (ks. postauksen osa 1).

Vastausliuskojen liitteinä olleista kahdeksassa mallipalassa mainittiin tekotavaksi pyöröittäi, vaikka mallipala olikin venäjäksi.

Esimerkiksi Kiteeltä oli neljä näytettä yhdeltä vastaajalta:
terittäin eli 1+3 F2 (UOOO/UUUOO)
punaltoin eli 1+2+1 F2 (UOOU/OUUOO)
puolivenättä eli 1+2+2 F1 (UOOUU/OOUUOO)
kokovenättä eli 2+2+2 F2 (UUOOUU/OOUUOOO)

Huomaa, että 'punaltoin' on tehty venäjäksi.

Kaukosen mukaan (s. 63) Kiteellä pyöräyttäen neulontaa on sanottu punaltaen tehdyksi.

Kuitenkin mallipalojen perusteella kiteeläinen punaltaen/pyöräyttäen neulominen on tarkoittanut venäjäksi neulomista - sitä venäläistä tapaa, jossa viimeisenä otetaan vain yksi silmukka.

Epävarmoja pyöräyttäen-tapauksia havaitsin kahdeksan. Näissä vastauksissa mukana ei ollut mallipalaa, joten täyttä varmuutta lienee mahdoton saada. Osa saattaa olla varsinaisia pyöräyttäen neulottuja, osa erittäin todennäköisesti venäjäksi.

Artikkelissaan Kaukonen on halunnut erottaa selvästi omaksi ryhmäkseen pyöräyttäen neulomisen, siis sen tavan, jossa viimeinen poimittava lanka pyöräytetään 'silmukaksi' (vrt. twisted knit). Toisaalta alkuperäisaineistoa lukiessa tuntui hämmentävältä huomata vastauksista, että 'pyöröittäi' olikin tarkoittanut niin monelle vastaajalle, enemmistölle vastaajista, aivan eri tekniikkaa kuin se parikkalainen ja rautjärveläinen versio, joka nykyisin ymmärretään pyöräyttäen neulomiseksi.

Sanoisin, että ainakaan tämän aineiston perusteella varsinainen pyöräyttäen neulominen ei ole ollut niin yleistä kuin Kaukosen artikkelista voi ymmärtää.


Linkki osaan 1 
Linkki osaan 3



In English

This blog post is the second of three, concerning the Finnish national nalbinding survey in 1957.
I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA), reading the written answer sheets (about 1500 ones), and looking for new nalbinding stitches.

Turning Stitch - or could it be Russian, after all

Turning Stitch - that is 'pyöräyttäen' in Finnish, or 'pyöröittäi', as many respondents had written - is not that unambiguous thing as I have believed, mistakenly.

While reading the nalbinding survey answer sheets, it turned out that 'pyöröittäi' has meant to some of the respondents nalbinding in a Russian (!) way, especially the kind of Russian Stitches in which there is only one loop at the end, e.g. 2+1+1 or 1+2+1. 

• In many of the answer sheets there wasn't any kind of description of the nalbinding technique at all, and please do notice that I did not write notes of all the answer sheets describing some stitch type. Mostly I skipped those answer sheets which clearly described common stitches like Finnish Stitch 2+2 or 2+3, or Russian Stitch 2+2+2. Instead, I tried to concentrate to detect those descriptions that seemed more unusual, or which I did not understand in one reading and which seemed complicated. 

There is a map in Kaukonen's article (1960, p. 61) that points ten municipalities in which the Turning Stitch technique has been known. 

However, I managed to find from the survey material only two places with 100 % reliable description or sample of the Turning Stitch technique. From Parikkala there was a drawing and a sample, and from Rautjärvi two samples. Note, those samples were not attached to the answer sheets, but were in the black cardboard box, the contents of which I saw earlier, and wrote notes, too (see the Part 1). 

In eight samples that were attached to the answer sheets, the nalbinding technique was said to be Turning Stitch (pyöröittäi) although the sample clearly was made in a Russian Stitch.

For example from Kitee there were four samples from one respondent:
'terittäin', 1+3 F2 (UOOO/UUUOO)
'punaltoin', 1+2+1 F2 (UOOU/OUUOO)
half Russian, 1+2+2 F1 (UOOUU/OOUUOO)
full Russian, 2+2+2 F2 (UUOOUU/OOUUOOO)

          (I have not translated 'terittäin' and 'punaltoin', because I don't know their meaning in the
           Kitee dialect.)

Please notice that the sample 'punaltoin' was made in a Russian Stitch.

According to Kaukonen (1960, p. 63), the nalbinding technique called 'pyöräyttäen' (Turning Stitch) has been called 'punaltaen' in Kitee.

However, on the basis of the samples, 'punaltoin' in Kitee has not meant the Turning Stitch, but nalbinding in a Russian way - the kind of Russian Stitch in which there is only one loop at the end. 

Uncertain cases of Turning Stitch, I found also eight ones. These answer sheets did not include samples, so it is unfortunately impossible to know. Some of them may be true Turning Stitches, some are most likely Russian Stitches. 

I do understand that Kaukonen wanted to form a distinctive group for the Turning Stitches, that is, the technique in which the last loop to pick up, is twisted to form a loop (like in twisted knit), but on the other hand, it feels confusing to find out that 'pyöröittäi' (turning) has meant for so many respondents, the majority of those who commented 'pyöröittäi', a totally different technique than the version from Parikkala and Rautjärvi, the one that we nowadays comprehend as "Turning Stitch". 

Based on the survey answers, I would say that the actual Turning Stitch has not been as widely known as Kaukonen's article suggests.
Link to Part 1
Link to Part 3 

Museon arkistossa Osa 1 - In the Museum Archives Part 1

In English at the bottom.

Kävin parina sateisena päivänä museoviraston arkistossa tutkailemassa Seurasaari-lehdessä 1957 julkaistuun kyselyyn nro 3 "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuja vastauksia ja liitteinä olleita neulakinnasnäytteitä. Tämä kyselyaineistohan on se, johon perustuen Toini-Inkeri Kaukonen kirjoitti neulakinnasartikkelinsa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisuun 1960.

Ajatuksena oli etsiä aineistosta mahdollisia uusia pujottelutapoja, siis sellaisia, joita Kaukonen ei ole maininnut 1960 artikkelissaan. Toinen kiinnostuksen kohde olivat erilaiset tavat tehdä aloitussilmukoita.

Venäjäksi 3+2+2, lettireunus 2 langalla, Sonkajärvi
Russian Stitch UUUOOUU/OOUUOOUU F1, from Sonkajärvi 

No, löytyihän niitä!

Kaukosen 1960 julkaistussa neulakinnasartikkelissa mainittiin 14 erilaista neulakinnaspistoa ja esitettiin kaaviokuva mordvalaisista pohjesukista (=pelkät säärystimet, ei sukkaosaa) ja lisäksi mainittiin pujottelutavat puoli- ja täyskarjalainen sekä puoli- ja kokovenäläinen.

Samasta, 1957 kerätystä, aineistosta löytyi näiden lisäksi 12 uutta neulakinnaspistoa, joita on käytetty Suomessa, mutta joita ei ole mainittu Kaukosen artikkelissa. Näistä 12 pistosta 10 on sellaisia, joista en ole nähnyt mainintaa muissakaan lähteissa Suomessa tai muualla. Lisäksi on kolme pistotapaa, joiden kuvaus aineistossa ei ole täysin yksiselitteinen, mutta kuitenkin todennäköinen (2+3½), tai kuvauksen perusteella kyse voi olla joko venäläisittäin tai pyöräyttäen neulotusta pistosta (2+4+1 vs 2+4+p, ja 1+4+1 vs 1+4+p).


Venäjäksi 3+3+3
- ei uusi, mutta aloitetaan tästä

Kaukosen artikkelissa ohimennen mainittulle pujottelutavalle venäjäksi 3+3+3 
(UUUOOOUUU/OOOUUUOOOO), josta artikkelissa ei ollut paikkakuntatietoa, ja josta tästä syystä olin itse arvellut, että onkohan pistotapaa todella käytetty vai onko Kaukonen vain maininnut sen esimerkinomaisesti - niin kyllä vain, tälle pistotavalle löytyi aineistosta vahvistus. Sitä on käytetty useammallakin paikkakunnalla, muun muassa Riistavedellä, Suistamolla, Suojärvellä, Uukuniemellä, Korpiselällä ja Kuusjärvellä. Vastaajat mainitsivat tätä pujottelutapaa, "yhdeksän takaa" tai "yhdeksästä piällitse", käytetyn, jos haluttiin vahvat kintaat tai jos käytettävä lanka oli hienoa.

• Tässä kohtaa lienee hyvä mainita, että erään näytteen lanka oli vastaajan mukaan 'paksua' eli noin 7 veljestä -langan paksuista (käytän usein 7 veljestä -lankaa vertailukohteena, koska kaikki suomalaiset neulojat tietävät sen), ja saman vastaajan toisen näytteen lanka 'hienoa' eli umh, todella ohutta ja löyhää, alle puolet 7 veljestä -langan paksuudesta. Usea vastaaja mainitsi, että kintaisiin käytetään paksua lankaa, "paksumpaa kuin sukkalanka". Ilmeisesti tuohon aikaan, 1950-luvulla, paksu ja ohut lanka tarkoittivat hieman eri asioita kuin nykyisin. Tämä siis vain henkilökohtainen käsitykseni. Itsekin neulon sukat ohuemmasta langasta kuin 7 veljestä, mutta monille tuo 7 veljestä -lanka on nimenomaan se sukkalanka. Kyselyn vastausten ja näytteiden perusteella arvelisin kuitenkin, että tuohon aikaan "paksu lanka" tarkoitti todennäköisesti suunnilleen nykyisen 7 veljestä -langan paksuista lankaa. Monet näytteistä olivat ohuemmasta langasta.

Venäjäksi 3+2+2

Kaukosen artikkelissa mainitulle venäjäksi 3+2+2 -pujottelutavalle (UUUOOUU/OOUUOOOO) en löytänyt suoraa vastinetta aineistosta, mutta kyseisen pujottelutavan muunnosta on käytetty Sonkajärvellä: venäjäksi 3+2+2/2+2+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOUU) eli piston lopussa tehdään lettireunus kahdella langalla tavallisen yhden sijaan. Tästä erikoisemmasta pujottelutavasta oli onnekkaasti mallipala vastausliuskan mukana. Testasin tätä pujottelutapaa, ja tuo kahden langan lettireunus vaikuttaa tekevän kiinnityssilmukan kohdasta tukevamman.


Viimeisen poimittavan langan halkaiseminen neulalla 

Halkaistuista tai puolikkaista silmukoista Kaukosen artikkelissa ei ole mainintaa lainkaan. Kaisa Leinosen gradun (2000) haastatteluaineistossa puolikkaan silmukan pistoja kuitenkin esiintyi. Näitä pistotyyppejä tunnetaan myös ruotsalaisista neulakinnaskirjoista. Pujottelutapoja, joissa viimeinen poimittava silmukka halkaistaan neulankärjellä, löytyi kuitenkin tästäkin aineistosta (museoviraston neulakinnaskysely 1957) eri paikkakunnilta Suomesta:

Vimpelistä  1+2½ (UOOo/uUUOO), sama todennäköisesti myös Tervolasta (puhutaan peukalon päällä olevasta langasta yksikössä), Kaustisilta 1+3½ (UOOOo/uUUUOO) ja Kaustisilta mahdollisesti myös 2+3½ (UUOOOo/uUUUOOO) (puhutaan peukalosilmistä monikossa), Kuolemajärveltä 2+2½ (UUOOo/uUUOOO), ja lisäksi sellaisia kuvauksia, joissa sanotaan vain 1½ tai 2½, mutta ei täsmennetä peukalosilmukoiden määrää.

Nuo pienet o/u :t siis tarkoittavat silmukan halkaisua neulankärjellä. (Oma muunnelmani Hansenin koodiin.)

Jäin ihmettelemään, miksi Kaukonen on päättänyt jättää nämä puolikkaan silmukan pistot pois artikkelistaan.


Kävin museoviraston keruuarkistossa ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten. Silloin tutustuin vain niihin mallipaloihin, jotka oli erotettu kyselyn vastausliuskoista omaan laatikkoonsa. Pian käyntini jälkeen keruuarkisto suljettiin vuodeksi ja näytteet (sekä Kaukosen artikkelissa julkaistut Mäkelän piirroskaaviot) siirrettiin Orimattilan keskusvarastoon, joka tosin on jollakin aikataululla siirtymässä Vantaalle (Yle Uutiset 27.4.2015). Vastausten mukana näytteinä saadut kokonaiset kintaat on siirretty esinekokoelmiin. Museoviraston arkistoon Helsinkiin jäivät vain kirjalliset vastausliuskat (noin 1500 kpl) ja niiden liitteenä muutamia pienempiä näytteitä. Aineisto on siis hiukan harmittavasti hajotettu eri säilytyspaikkoihin, joten aina tekstiä ei pysty vertaamaan mahdolliseen näytteeseen, mutta tällä kertaa halusin kuitenkin nimenomaan selata läpi nuo kirjalliset vastausliuskat.

Tästä museopostauksesta tuli niin pitkä, että jaan sen osiin.
Linkki osaan 2


In English 

I spent a couple of rainy days in the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA) reading the answer sheets of the national Nalbinding Survey made in 1957. Some of the answers included small nalbinding samples. Toini-Inkeri Kaukonen wrote her nalbinding article (1960) based on this survey material.

I was hoping to find from the survey material potential new nalbinding stitches, such that Kaukonen has not mentioned in her article (1960). My other interest was to look for different ways of making the first loops.

Well, I did find something!

In her nalbinding article in 1960 Kaukonen mentions 14 different nalbinding stitches, shows a diagram of the stitch used in a pair of Mordovian leg warmers, and also mentions nalbinding stitches half Carelian, full Carelian, half Russian, and whole Russian.

In the same, in 1957 gathered material I found, in addition to those mentioned above, 12 new nalbinding stitches which have been used in Finland, but which Kaukonen did not mention in her article. Ten of these 12 stitches are such that I have not seen them in other sources either, in Finland or elsewhere. In addition there are three stitches the description of which is ambiguous, but probable (2+3½), or the description leads to two alternative interpretations (2+4+1 vs 2+4+tr, and 1+4+1 vs 1+4+tr).
Russian Stitch 3+3+3 
- not a new one, but let's start from it

A Russian Stitch version 3+3+3 (UUUOOOUUU/OOOUUUOOOO) which was only briefly mentioned in Kaukonen's article, and which did not include information about any specific place or village, made me ponder if this multilooped stitch type had ever been used, or if Kaukonen had just mentioned it as an example of a potential stitch version. Well, according to the survey material, yes, this stitch RS 3+3+3 has really been used in Finland, and perhaps a small surprise is that it has been used in several places, for example Riistavesi, Suistamo, Suojärvi, Uukuniemi, Korpiselkä, and Kuusjärvi. The persons who had mentioned this stitch type, "behind nine" or "over nine", in their replies, wrote that 3+3+3 was used when one wanted strong mittens, or when the yarn was fine.

• At this point it is probably worth mentioning that one respondent had included nalbinding samples, one of which was according to the respondent (I would use here a gender neutral word for him/her if only there was one in English) made in "thick yarn", which was approximately as thick as Cascade 220 yarn (I hope you know that yarn, or get some idea about its thickness), and another sample, which was made in "fine yarn", which was umhh very thin and loose spun, less than half of the thickness of Cascade 220. Several respondents wrote that they use thick yarn for nalbound mittens. I am skipping here a couple of sentences, as the Finnish sock yarn tradition may be different from that in other countries, but I think at the time of the nalbinding survey in 1950's, "thick yarn" probably meant something similarish to Cascade 220. 

Russian Stitch 3+2+2

I did not find a fully corresponding sample from the survey material for the Russian Stitch 3+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOOO) mentioned in Kaukonen's article, but I did find a variant of that stitch from Sonkajärvi: Russian Stitch 3+2+2/2+2+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOUU), that is, there's a plaited edge with two loops instead of just one. Happily this respondent had included a sample with the answer sheet. I made a small swatch using this stitch type, and it seems the plaited edge with two loops makes the connection stronger.

Splitting the last loop with the needle

There's not a word of split loops in Kaukonen's article. (Finnish) Kaisa Leinonen writes in her Master's Thesis (2000) that some of her interviewees knew split loop stitches. They are also familiar from Swedish nalbinding books. Nalbinding stitches in which the last loop to pick, is split with the needle tip, however, do exist also in the Finnish 1957 nalbinding survey material, in different places:
In Vimpeli  1+2½ (UOOo/uUUOO), and the same probably also in Tervola (the respondent writes about the thumb loop in singular), in Kaustinen 1+3½ (UOOOo/uUUUOO), and in Kaustinen possibly also 2+3½ (UUOOOo/uUUUOOO) (the respondent talks about thumb loops in plural), in Kuolemajärvi 2+2½ (UUOOo/uUUOOO), and in addition to those, descriptions with only "1½" or "2½", but the number of thumb loops is not specified.

The small o/u's mean the yarn/loop is split with the needle tip (ie. insert the needle tip in between the plies). (That's my modification for the Hansen's Notation. )

While sitting in the archives, reading the answer sheets, I was left wondering why an earth had Kaukonen decided to leave these split loop type of stitches entirely out of her article. 


The first time I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA) was about five years ago. At that visit I had a look at those nalbinding samples only that had been separated from the answer sheets, and placed in a black cardboard box. Soon after my visit, that part of the archives was closed for a year, and the samples (and nalbinding diagram drawings made by Mäkelä, published in Kaukonen's article) were moved to NBA's central store in another town. Some respondents had sent also whole mittens, and those mittens have been moved to the ethnology collections. In the archives in Helsinki there are now only the answer sheets (about 1500 ones), and some small nalbinding samples attached to them. As you can see, the survey material has been divided, unfortunately, so it is not always possible to compare written answers to the samples. Luckily I wrote down some notes also during my first visit. In this visit, however, I wanted to leaf through those answer sheets specifically. 


This post became so long that I will share it in three parts.
Link to Part 2 

Hansen & Nordland

2014-06-27

Sain niin hienot kaaviokuvat Hansenin koodista ja Nordlandin systeemistä, että onhan niistä muutama sana kirjoitettava! Molemmissa kaavioissa on kuvattuna sama pisto eli venäjäksi 1+1+1.

I got such nice drawings showing Hansen's Notation and Nordland's system that I feel obliged to write a few lines! Both diagrams show the same stitch, ie Dalby Stitch. In English at the bottom.

Hansenin koodi UOU/OUOO (venäjäksi 1+1+1)
Hansen's Notation UOU/OUOO (Dalby Stitch)

Nordlandin systeemillä 5(112) eli venäjäksi 1+1+1
Nordland's System 5(112) (Dalby Stitch)

Hansenin koodia, esim. UOU/OUOO, luetaan vasemmalta oikealle. Seuraa yläkuvassa punaista lankaa alhaalta myötäpäivään. U = under eli ali, ja O = over eli yli. Vinoviiva kuvaa langan suunnan kääntymistä. Ks. myös video (linkki).

Nordlandin systeemillä merkittynä sama pisto, UOU/OUOO (venäjäksi 1+1+1), kirjoitetaan 5(112), ks. alakuva. Nordland laskee montako 'risteystä' (intersections) pistossa on. Kuvan esimerkissä risteyksiä on viisi (merkitty roomalaisin numeroin I-V), joten kuvan pisto on "a 5 system stitch". Numeroin 1-1-2 merkityt kohdat (vihreät ympyrät) kertovat langan kulun, tässä tapauksessa 1 x yli, 1 x ali, 2 x yli, eli "112".

Nordlandin systeemissä lukusarjan viimeinen luku pienenee yhdellä, jos uutta silmukkaa kiinnitettäessä poimitaan yhden reunasilmukan sijasta kaksi. Venäjäksi 1+1+1 yhdellä reunasilmukalla on siis 5(112), mutta sama pisto kahdella reunasilmukalla onkin 5(111). Jos reunasilmukoita poimittaisiin kolme, Nordlandin systeemillä pisto merkittäisiin 5(11).

Hankaluutena Nordlandin systeemissä on se, että sama merkintätapa, esimerkiksi 3(1), voi tarkoittaa useampaa eri pujottelutapaa! Moniselitteisyyttä luo paitsi se, että Nordland ei erittele, kulkeeko lanka toisen langan ali vai yli, myös edellä mainittu "kaksi reunasilmukkaa pienentää viimeistä numeroa" -sääntö.


Hansen's Notation is read from left to right, for example UOU/OUOO. Follow the read yarn clockwise, starting from the bottom (upper diagram). U = under, O = over, and  / = direction of the yarn changes. Watch a video, too (link).

The same stitch, UOU/OUOO, would be 5(122) in Nordland's System (lower diagram). Nordland counts how many 'intersections' there are in the stitch. In the second diagram there are 5 intersections (marked with numbers I to V), so this is "a 5 system stitch". Numbers 1-1-2 (and green circles) show how the yarn goes under/over, in this case 1 x over, 1 x under, and 2 x over, thus "112".

In Nordland's System the last digit becomes smaller if the connection stitch is F2 (or B2) instead of F1 (or B1). So, UOU/OUOO F1 would be 5(112), while same stitch UOU/OUOO F2 would be 5(111), and if it was F3, it would be 5(11).

In Nordland's System the same notation, for example 3(1), can mean more than one stitch! Nordland does not specify if the yarn goes under or over, so U/OU F2, O/UO F2, U/OO F2, and O/UU F2 are all marked as "3(1)", and also the fact that F2/B2 gets different digits compared to F1/B1, causes ambiguous notations.


Hansen's Notation:
Textiles in Northern Archaeology - NESAT III in Textile Symposium in York "Nålebinding definition and description" by Egon Hansen, 6-9 May, 1987.

Odd Nordland:
Primitive Scandinavian Textiles in Knotless Netting, 1960.

Rengaskoristeita - Ring Decorations

 

Täplikkäät neulakintaat toisella tapaa, rengaskoristein.

Spotted nalbound mittens in another manner, with ring decorations.

Nålbundna vantar med prickmönstret på ett annat sätt, med ringdekoration.

Neulakintaat, rengaskuvio
Nalbound mittens, ring decoration
Nålbundna vantar, ringdekoration

Lanka Virtain Villan 3-säikeinen 100 % suomenlammaslanka.
Yarn from Virtain Villa, 3-ply 100 % Finnish Sheep wool.
Garn från Virtain Villa, 3-trådigt 100 % finländska fårull.

Neulakintaat, venäjäksi 2+2+2
Nalbound mittens, Russian Stitch UUOOUU/OOUUOOO F1
Nålbundna vantarna, på ryska sätt 2+2+2

Kuvio syntyy venäjäksi 2+2+2, kun kolme silmukkaa neulotaan erivärisellä langalla. Ainakin itse onnistuin saamaan rinkulakuviot aikaan vain tasona neuloessa. Peukalosilmukoita apuna käyttäen kuvioista tuli toisenlaisia. Alkuperäiset, 1800-luvun kintaat täällä.

Ring shaped pattern forms with Russian Stitch UUOOUU/OOUUOOO when three stitches are nalbound in another colour. I managed to get the ring shape only when nalbinding flat, ie without thumbloops. Original mittens from 19th century here.

Ringmönstret får du med ryska stygnet 2+2+2 när du syr tre stygn med en annan färg. Jag fick ringarna bara när jag nålband platt, dvs utan tummaskorna. Originella vantarna från 1800-talet här.




#74