Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaukolan Kekomäki Stitch. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaukolan Kekomäki Stitch. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kaukolan Kekomäen kiusaus - Nuts about Kaukolan Kekomäki


In English at the bottom


Opettelin aikoinaan Kaukolan Kekomäen fragmentissa käytetyn neulakinnaspiston Kaukosen artikkelin (1960) kaaviokuvasta. Aivan samanlaista lopputulosta en saanut aikaan, mutta tiedän, että käytetty lanka vaikuttaa, samoin oma käsiala, joten olin suht tyytyväinen.

Mallipala suomeksi 2+1½ M2 (vas. oikealle), nurja puoli (muistuttaa alkup. fragmentin oikeaa puolta.
Test sample Finnish Stitch 2+1½ M2 (from left to right), reverse side (resembles front side of the original fragment). 


Kunnes kesällä 2013 näin netissä Leena Tomanterän saksankielisen artikkelin Nadelhandschuhe aus der Jungeren Eisenzeit in Finnland. Ensimmäisen sivun alareunassa on kaksi mustavalkoista valokuvaa Kaukolan Kekomäen fragmentista (tai toisesta niistä; niitä on kaksi), toinen nurjalta ja toinen oikealta puolelta. Kaukosen artikkelissahan on kuva vain fragmentin toisesta puolesta (oikeasta?). Heräsi epäilys, että voiko Kaukolan Kekomäen fragmentin pujottelutapa tai kiinnitystapa olla sittenkin jokin toinen kuin Kaukosen artikkelissa kerrottu 1+2 M1. Näin vähän myöhemmin myös värivalokuvia kyseisen fragmentin molemmista puolista, ja uteliaisuus vain kasvoi.


Kaukosen ohjeen mukaan tehty mallipala, suomeksi 1+2 M1.
Samples made according to Kaukonen's diagram, Finnish Stitch 1+2 M1. 

Katsokaapa Kaukolan Kekomäen piston 1+2 M1 oikeaa ja nurjaa puolta näistä blogikuvistani (tai tuosta yllä olevasta kuvasta) ja verratkaapa niitä näihin Tomanterän artikkelissa oleviin kuviin. Alkuperäisen fragmentin kerroskorkeus on noin 4 mm, ja minun kintaissani noin 5 mm.

Mitä eroa huomaatte?

Nurja puoli on aivan erilainen, eikä, no, eikä oikea puolikaan ole aivan samanlainen. Mustavalkokuvat ovat tuhruisia, mutta eron huomaa niissäkin.

Mallipala suomeksi 2+1½ M2 (vas. oikealle), oikea puoli (muistuttaa alkup. fragmentin nurjaa puolta).
Sample Finnish Stitch 2+1½ M2 (from left to right), front side (resembles the reverse side of the original fragment).


Tein kesällä 2013 parisenkymmentä mallipalaa (1+2 ja osa 2+2) lukuisilla erilaisilla kiinnityksillä, jopa erilaisilla langoilla, mutta yhdessäkään mallipalassa en saanut molempia puolia samanlaisiksi kuin kuvissa: Jos oikea puoli näytti samantapaiselta, nurja oli erilainen, tai jos nurja oli samantapainen, oikea puoli ei. Ratkaisu tuskin on kovin kummallinen - kunhan sen ensin keksii.

Miten turhauttavaa.

Edit 8/2017: Vajannon artikkelissa (2014) mainitaan, että Kaukolan Kekomäen pisto olisi mahdollisesti suomeksi 2+2 eli UUOO/UUOOO M1+F1.



In English 

A few years ago, I learnt myself to make the nalbinding stitch used in Kaukola Kekomäki fragment based on the drawn diagram shown in Toini-Inkeri Kaukonen's nalbinding article (1960).
I didn't quite achieve a similar result, but I know the yarn affects, and also gauge, so I was rather content.

Until in summer 2013 I found (Finnish) Leena Tomanterä's article in German language Nadelhandschuhe aus der Jungeren Eisenzeit in Finnland. At the bottom of the first page there are two black and white photos of the Kaukola Kekomäki fragment (or one of them; there are two fragments), one from the reverse side, and one from the front side. In Kaukonen's article there's namely a photo of only one (front?) side of the original fragment. I began wondering if either the stitch itself, or the connection, could be some other than what's told in Kaukonen's article (1+2 M1). A bit later I saw colour photos of the same fragment, both reverse and front sides, and that only made my curiosity grow.

Have a look at the Kaukolan Kekomäki Stitch 1+2 M1 front and reverse sides on these photos on my blog, and compare them to these photos in Tomanterä's article. By the way, the row height in the original fragment is about 4 mm, and in my mittens it was about 5 mm. 


Do you notice any difference?

The reverse side is very different, and, oh well, the front side is not quite the same either. The black and white photos a fuzzy, but you can see the difference.

In summer 2013 I made maybe two dozens of samples (FS 1+2, and some were FS 2+2) with several different connection stitches. I even tried with different kinds of yarn. None of the samples had both side matching the photos of original fragment. If the front side was similarish, the reverse side was different, or if the reverse side was similarish, the front side was not. The solution is probably not that fanciful - once you first find out what it is. 

How frustrating. 

Edit 8/2017: In Vajanto's article (2014) it is mentioned that the Kaukola Kekomäki Stitch might be Finnish Stitch 2+2, ie UUOO/UUOOO M1+F1.







torstai 6. joulukuuta 2012

Kaukolan Kekomäki Part II

2012-12-06
Pitihän sitä Kaukolan Kekomäen 1200-luvulta peräisin olevan neulakinnastekniikalla tehdyn fragmentin pistoa & kiinnitystapaa kokeilla vielä toistamiseen! Tällä kertaa sain aikaan kokonaisen kinnasparin ;)

My second attempt with the nalbinding stitch & connection found in a nalbound fragment from Kaukola Kekomäki (Finland, Carelia), from 1200 CE. In English at the bottom.
1.
Raidallinen neulakinnas - Kaukolan Kekomäen pisto, "kolmella neulalla"
Striped nalbound mitten - Kaukolan Kekomäki Stitch, "with three needles"
2.
Raidallinen neulakinnas - Kaukolan Kekomäen pisto; Nurja puoli
Striped nalbound mitten - Kaukolan Kekomäki Stitch; Reverse side
3.
Lankana Riihivillan Maahinen 140 tex x 2
Yarn is Riihivilla's Maahinen
 4.
Raidallinen neulakinnas - Kaukolan Kekomäen pisto; Kiinnityskohta M1
Striped nalbound mitten - Kaukolan Kekomäki Stitch; Connection stitch M1

5.
Neulakintaat, Kaukolan Kekomäen tekniikka
Nalbound mittens, Kaukola Kekomäki Stitch

Kaukolan Kekomäestä löydetyn neulakinnastekniikalla tehdyn fragmentin pujottelutapana on suomeksi 1+2, mutta kiinnityssilmukka on poimittu yleisimmän tavan (reunasilmukan) sijasta hieman alempaa, ks. kuva 4 (M1 = middle 1).

Kaukolan Kekomäki sijaitsee Kannaksella nykyisen Venäjän puolella ja sen venäläinen nimi on 1940-luvun lopusta alkaen ollut Sevastjanovo.

Riihivillan Maahinen-lanka (140x2) tuntui hyvältä työskennellä. Lanka ei ollut liian sileää eikä liukasta vaan juuri sopivan 'karheaa' - vaikka pehmeää onkin! - ja silmukat asettuivat kivasti aloilleen. Neulana jouduin jälleen käyttämään ryijyneulaa ja kiristämään silmukat näppituntumalla. Silmukkakoko olisi pysynyt tasaisempana, jos olisin voinut kiristää silmukat neulan ympärille, mutta ryijyneula oli siihen liian ohut.

Peukalolle jäi peukalosilmukka, ja neulalle poimin peukalon takaa kaksi silmukkaa. Pudotin vanhan peukalosilmukan pois peukalolta, kiristin sen sormenpäiden välissä pieneksi, ja yritin samalla 'tunnustella', että silmukka pienenee samankokoiseksi kuin aiemmatkin. Uusimman silmukan kiristin peukalon ympärille.

Vajannon gradun valokuvissa alkuperäisen fragmentin rivikorkeus (kerroksen näkyvän osan korkeus) näyttäisi olevan vain noin 4 mm. Maahisella pääsin noin 5 mm rivikorkeuteen.

Kintaat aloitin kärjestä, ks. kuva 2, ja jatkoin spiraalina kaikilla kolmella värillä yhtäaikaa ("kolmella neulalla"). Kintaankärjen alun ohituksen jälkeen lisäsin yhden silmukan kummassakin reunassa jokaisella sinisellä kerroksella, koko kintaan pituudella. Kintaat siis ovat A-malliset, vaikkakaan muoto ei näy kovin selvästi.  Peukaloissa vaihdoin värin jokaisella kerroksella, koska kolmen värikerroksen päättäminen peukalonkärjessä olisi luultavasti aiheuttanut hikipisaroita, ja jätin värinvaihdot piiloon peukalonhangan puolelle. Kintaansuussa yritin osuttaa raitojen päättelykohdat ranteen sisäpuolelle, toisessa kintaassa toiseen reunaan ja toisessa toiseen, jotta rannekkeista kuitenkin tulisi yhtä pitkät.

Kintaisiin käyttämääni aikaa en tullut laskeneeksi, mutta näiden 7 kuukauden aikana, jolloin kintaita hiljalleen tein, kuitenkin useita kymmeniä tunteja.

Valmiit kintaat olin päättänyt kääntää nurin, sillä mielestäni tämän neulakinnaspiston nurja puoli on siistimpi ja mielenkiintoisempi, ks. kuva 2. Sisäpuolen vielä harjasin pörröiseksi, sillä jostain syystä pehmeäksi harjattu kinnas tuntuu käteen lämpöisemmältä :) . Näiden neulakintaiden suuhun tekisi mieli vielä lisätä jotain. Lautanauhaa ehkä tai kenties kapea turkisreunus niin kuin olen joissakin neulakinnasmyssyissä nähnyt.


In English

The nalbinding fragment found in Kaukolan Kekomäki is otherwise made like Mammen Stitch (UOO/UUOO), but instead of the usual connection stitch (one or two loops at the edge) the connection stitch has been picked up a bit lower, see the 4th photo (M1 = middle 1).

Kaukolan Kekomäki is located in the Carelian Isthmus which is former Finnish area but has belonged to Russia since the World War II, and Kaukola's new Russian name has been Sevastyanovo since the end of 1940's.

Riihivilla's yarn Maahinen (140x2) felt good to work with. It was not too smooth or slippery but 'coarse' in just the right way - though it is a soft yarn! - and the stitches locked in their places nicely. Once again I had to use a darning needle (rya needle) and tension the loops between my fingertips. The size of each stitch would have been more even if I had been able to tension the loops around the needle, but my darning needle was too thin for that. 

The thumb loop stayed around thumb, and onto the needle I picked up two loops from behind the thumb. Then I dropped off the old thumb loop from the thumb, and pulled it smaller between my fingertips, at the same time 'feeling'/'palpating' with my fingertips that the size of the loop is the same in each stitch I pulled smaller. The newest loop I tensioned around thumb.

Ms Vajanto has photos of  the Kaukola Kekomäki fragment in her Master's Thesis, and the rows seem to be only about 4 mm high. With Maahinen yarn my rows were about 5 mm high.

I made these mittens from top down, see photo 2, and continued with all the three colours at the same time ("with three needles"). After passing the mitten top, I kept on increasing one stitch on each side, on the blue rows only, all the way from the top till cuff. So the mittens are A-shaped although it doesn't really show that much. On thumbs I changed the colours on every row, however, as I thought that ending three colour rows at the thumb top would probably make sweat droplets run from my forehead, and I left the colour changes invisibly on the inner side of the thumb. At the cuffs I tried to end the colour rows on the inner side of the wrists, on one side in the other, and on the other side in the other, in order to get the cuffs about the same lenght.


I didn't happen to keep track of the time I used for nalbinding these mittens, but during these past 7 months my work slowly progressed, it took several dozens of hours.

The finished mittens I had in advance decided to turn inside out because I think this particular stitch variant looks nicer on the reverse side, see photo 2. I also brushed the inner side to make it soft and warm. For some reason brushed mitten feels warmer against the hand :) . I would also like to attach a fur trim at the cuff like I have seen in some nalbound hats.




#67


sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Kaukolan Kekomäki & UFO


Kokeilua Kaukolan Kekomäestä löydetyllä neulakinnaspistolla.

Testing the nalbinding stitch type found in Kaukola Kekomäki (1200 CE), Finland.


Kaukolasta löydetty fragmentti on 3-värinen.
Fragment found in Kaukola is striped with three colours
.

Yläkuvan neulakinnas on aloitettu kärjestä: ensin sininen, sitten punainen ja lopuksi keltainen väri.

The nalbound mitten above was made from fingers to wrist. Blue colour stripe was started first, then red, and finally the yellow one.

Lanka oli hieman liian paksua (BC Garn Semilla, 320 m/100 g), pistot jäivät liian löysiksi, ja minun oli vaikea pitää yllä tasaista piston kireyttä, koska jätin viimeisen silmukan peukalolle, ja kiristin toiseksi viimeisen silmukan etusormen ja peukalon väliin näppituntumalla. Tasaisempaa jälkeä olisin saanut, jos olisin voinut kiristää silmukan neulan ympärille, mutta minulla ei ollut sopivaa neulaa. Kapeinkin kinnasneulani on 6 mm levyinen, kun käyttökelpoinen leveys olisi ollut ehkä 3 mm. Käyttämäni ryijyneula taas oli aivan liian ohut, jotta silmukat olisi voinut kiristää sen ympärille. Kokeilin tehdä työtä myös tasona, ilman peukaloa, mutta ainakin tällä langalla se oli melkoisen mahdotonta. Alkuperäisessä fragmentissa yhden kerroksen korkeus näyttää olevan noin 4 mm (kuvia löytyy Vajannon gradusta), mutta minä jäin siitä kauas - rivikorkeus on noin 7 - 8 mm.

The yarn I used (BC Garn Semilla 320 m/100 g) was a bit too thick, also my stitches turned out too loose, and I had problems maintaining a steady gauge, since I left the latest loop around my thumb, and tensioned the second last loop in the air between my forefinger and thumb. Stitches would probably have been more even if only I had had a suitable needle. My narrowest nalbinding needle is 6 mm wide, while I guestimate 3 mm would had been better, in order to tension the loops onto the needle. The darning needle I used, on the other hand, was far too thin for that purpose. I did try working without the thumb, flat, too, but at least with this yarn it proved to be quite impossible. In the original fragment (photos can be seen in Ms Vajanto's Master's Thesis) the height of each row seems to be about 4 mm, but my attempts were far from that - the row height is about 7 to 8 mm.

Kerrosten päättely kintaansuussa.
Ending the rows at the cuff.

Peukalon värinvaihdot piilossa peukalonhangassa.
On thumbs I changed the colours in every row. Hidden in thumb web side.


Nurja puoli. Noin 8-10-vuotiaan koko. (Oikeaa puolta en näytä, koska siitä tuli... ruma!)
Reverse side. Size ab. 8 to 10 yrs old. (I am not showing the right side because I am not happy with it)


Ja sitten se UFO. Aloitettu vuosi sitten. Lapsen toivevärit: musta ja räikeä pinkkipinkki.

Oh and the UFO. Started a year ago. My kid's wish-come-true-colours: black and bright pinkpink.

Neulasukat, pyöräyttäen piston versio II. Sukan pohja taitettu esiin alemmassa sukassa.
Nalbound socks. Turning Stitch, version II. Sock sole folded visible in the lower sock.

Tässä neulakinnastekniikassa värinvaihtokohta ei 'hajoa' usealle silmukalle.
Changing the colours. I this nalbinding stitch type the colours do not 'spread' over several stitches.

Tällä pyörättäen piston versio II:lla tulee paksut ja muhkeat sukat. Lapsen toivomat värit löytyivät tosin Novitan Nallesta, joka on minun makuuni turhan ohutta neulakinnastekniikkaan, joten tuossa edellisen rivin linkissä esitetyn 2+p+2 -version (2 jää peukalolle, 1 poim. takakautta, vielä 2 poim neulalle) sijasta käytin mustalla langalla versiota 3+p+2, ja pinkillä langalla 3+p+3, koska pinkki lanka oli ohuempaa :o !

This nalbinding stitch type, Turning Stitch
version II, gives thick and lush socks. Though, the wish colours of my kid were available in Novita Nalle yarn, which is fairly too thin to my taste, regarding nalbinding, so instead of the version 2+t+2 (2 loops stay around thumb, 1 picked up from back to front ('turned'), 2 more loops picked onto the needle) shown in the link above, I used 3+t+2 with black yarn, and 3+t+3 with pink one, because the pink one was thinner :o !




#63