perjantai 24. heinäkuuta 2015

Museon arkistossa Osa 2 - In the Museum Archives Part 2


In English at the bottom

Tämä postaus on toinen osa pitkästä postauksesta, joka liittyy Seurasaari-lehden vuoden 1957 kyselyyn nro 3 eli "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuihin vastauksiin. Kävin lukemassa vastausliuskat museoviraston arkistossa. Etsin aineistosta uusia pujottelutapoja.

Pyöröittäi - vai sittenkin vennääks

Pyöräyttäen - tai 'pyöröittäi', kuten vastausliuskoissa usein luki - neulominen ei olekaan niin yksiselitteinen asia kuin olen uskonut!

Nuoli osoittaa keskisilmukan, joka on pyöräytetty. Pyöräyttäen-tekniikka Parikkalasta.
Arrow points to the central loop that is 'turned'. A Finnish Turning Stitch from Parikkala.

Nuoli osoittaa keskisilmukan, jota EI ole pyöräytetty. Venäläinen pistotapa.
Arrow points to the central loop that is NOT turned. A Russian Stitch. 

Pyöröittäi neulominen on nimittäin merkinnyt osalle vastaajista venäjäksi (!) neulomista, erityisesti sellaista venäjäksi pujottelutapaa, jossa viimeisenä otetaan vain yksi silmukka, esimerkiksi 2+1+1 tai 1+2+1.

  • Hyvin monissa vastausliuskoissa ei ollut tekniikkakuvausta lainkaan, ja huomhuom. en kirjoittanut muistiinpanoja kaikista niistä vastausliuskoista, joissa oli kuvattu jokin pujottelutapa. Ne vastaukset, joissa oli selkästi kuvattu jokin 'tavallinen' pisto, esimerkiksi suomeksi 2+2 tai 2+3 tai venäjäksi 2+2+2, jäivät useimmiten muistiinpanojeni ulkopuolelle. Sen sijaan keskityin poimimaan vastauksista sellaiset tekniikkakuvaukset, jotka vaikuttivat erikoisilta tai monimutkaisilta tai joita ei yhdellä lukukerralla ymmärtänyt.


Kaukosen artikkelissa julkaistuun karttaan (s. 61) erinimisistä pujottelutavoista on merkitty kymmenen eri paikkakuntaa, joilla tunnetaan pyöräyttäen neulominen.

Itse löysin aineistosta ainoastaan kaksi paikkakuntaa, joilta mallipala tai piirros varmasti oli pyöräyttäen. Parikkalasta löytyi sekä piirros että mallipala ja Parikkalan naapurikunnasta Rautjärveltä kaksi mallipalaa. Huom. mainitut mallipalat eivät olleet vastausliuskojen liitteenä, vaan siinä "mustassa laatikossa", joka nykyisin on Orimattilassa, ja jonka näytteistä tein muistiinpanot aikaisemmin (ks. postauksen osa 1).

Vastausliuskojen liitteinä olleista kahdeksassa mallipalassa mainittiin tekotavaksi pyöröittäi, vaikka mallipala olikin venäjäksi.

Esimerkiksi Kiteeltä oli neljä näytettä yhdeltä vastaajalta:
terittäin eli 1+3 F2 (UOOO/UUUOO)
punaltoin eli 1+2+1 F2 (UOOU/OUUOO)
puolivenättä eli 1+2+2 F1 (UOOUU/OOUUOO)
kokovenättä eli 2+2+2 F2 (UUOOUU/OOUUOOO)

Huomaa, että 'punaltoin' on tehty venäjäksi.

Kaukosen mukaan (s. 63) Kiteellä pyöräyttäen neulontaa on sanottu punaltaen tehdyksi.

Kuitenkin mallipalojen perusteella kiteeläinen punaltaen/pyöräyttäen neulominen on tarkoittanut venäjäksi neulomista - sitä venäläistä tapaa, jossa viimeisenä otetaan vain yksi silmukka.

Epävarmoja pyöräyttäen-tapauksia havaitsin kahdeksan. Näissä vastauksissa mukana ei ollut mallipalaa, joten täyttä varmuutta lienee mahdoton saada. Osa saattaa olla varsinaisia pyöräyttäen neulottuja, osa erittäin todennäköisesti venäjäksi.

Artikkelissaan Kaukonen on halunnut erottaa selvästi omaksi ryhmäkseen pyöräyttäen neulomisen, siis sen tavan, jossa viimeinen poimittava lanka pyöräytetään 'silmukaksi' (vrt. twisted knit). Toisaalta alkuperäisaineistoa lukiessa tuntui hämmentävältä huomata vastauksista, että 'pyöröittäi' olikin tarkoittanut niin monelle vastaajalle, enemmistölle vastaajista, aivan eri tekniikkaa kuin se parikkalainen ja rautjärveläinen versio, joka nykyisin ymmärretään pyöräyttäen neulomiseksi.

Sanoisin, että ainakaan tämän aineiston perusteella varsinainen pyöräyttäen neulominen ei ole ollut niin yleistä kuin Kaukosen artikkelista voi ymmärtää.


Linkki osaan 1 
Linkki osaan 3



In English

This blog post is the second of three, concerning the Finnish national nalbinding survey in 1957.
I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA), reading the written answer sheets (about 1500 ones), and looking for new nalbinding stitches.


Turning Stitch - or could it be Russian, after all


Turning Stitch - that is 'pyöräyttäen' in Finnish, or 'pyöröittäi', as many respondents had written - is not that unambiguous thing as I have believed, mistakenly.

While reading the nalbinding survey answer sheets, it turned out that 'pyöröittäi' has meant 
to some of the respondents nalbinding in a Russian (!) way, especially the kind of Russian Stitches in which there is only one loop at the end, e.g. 2+1+1 or 1+2+1


  • In many of the answer sheets there wasn't any kind of description of the nalbinding technique at all, and please do notice that I did not write notes of all the answer sheets describing some stitch type. Mostly I skipped those answer sheets which clearly described common stitches like Finnish Stitch 2+2 or 2+3, or Russian Stitch 2+2+2. Instead, I tried to concentrate to detect those descriptions that seemed more unusual, or which I did not understand in one reading and which seemed complicated. 


There is a map in Kaukonen's article (1960, p. 61) that points ten municipalities in which the Turning Stitch technique has been known. 


However, I managed to find from the survey material only two places with 100 % reliable description or sample of the Turning Stitch technique. From Parikkala there was a drawing and a sample, and from Rautjärvi two samples. Note, those samples were not attached to the answer sheets, but were in the black cardboard box, the contents of which I saw earlier, and wrote notes, too (see the Part 1). 


In eight samples that were attached to the answer sheets, the nalbinding technique was said to be Turning Stitch (pyöröittäi) although the sample clearly was made in a Russian Stitch.

For example from Kitee there were four samples from one respondent:
'terittäin', 1+3 F2 (UOOO/UUUOO)
'punaltoin', 1+2+1 F2 (UOOU/OUUOO)
half Russian, 1+2+2 F1 (UOOUU/OOUUOO)
full Russian, 2+2+2 F2 (UUOOUU/OOUUOOO)

          (I have not translated 'terittäin' and 'punaltoin'
, because I don't know their meaning in the
           Kitee dialect.)


Please notice that the sample 'punaltoin' was made in a Russian Stitch.


According to Kaukonen (1960, p. 63), the nalbinding technique called 'pyöräyttäen' (Turning Stitch) has been called 'punaltaen' in Kitee.

However, on the basis of the samples, 'punaltoin' in Kitee has not meant the Turning Stitch, but nalbinding
in a Russian way - the kind of Russian Stitch in which there is only one loop at the end. 

Uncertain cases of Turning Stitch, I found also eight ones. These answer sheets did not include samples, so it is unfortunately impossible to know. Some of them may be true Turning Stitches, some are most likely Russian Stitches. 

I do understand that Kaukonen wanted to form a distinctive group for the Turning Stitches, that is, the technique in which the last loop to pick up, is twisted to form a loop (like in twisted knit), but on the other hand, it feels confusing to find out that 'pyöröittäi' (turning) has meant for so many respondents, the majority of those who commented 'pyöröittäi', a totally different technique than the version from Parikkala and Rautjärvi, the one that we nowadays comprehend as "Turning Stitch". 

Based on the survey answers, I would say that the actual Turning Stitch has not been as widely known as Kaukonen's article suggests.

Link to Part 1
Link to Part 3 






2 kommenttia: