lauantai 26. joulukuuta 2015

Neulasormikkaat - nalbound gloves



Joulupäivänä oli kässäpäivä, ja sain vihdoin ja viimein valmiiksi nämä neulakinnastekniikalla tehdyt sormikkaat, jotka aloitin jo 1,5 vuotta sitten.

I finally finished these nalbound gloves which I started already 1,5 years ago. 


Neulakinnastekniikalla tehdyt sormikkaat - neulasormikkaat
Nalbound gloves

Ylempänä "haravaisia yhdellä ja kolmella kantilla", alempana "puolinaisia omenaisia jalkojen kanssa".
Upper pattern "rakes with one and three arms", bottom "halved apple(si)s with legs".

Kirjontamallit ovat Theodor Schvindtin kirjasta Suomalaisia koristeita - ompelukoristeita, vuodelta 1895, karjalaista nurjatonta etupistokirjontaa. Vapaalla kädellä ja hieman hapuillen. Pesu ja kevyt vanutus ennen kirjotaa tosin tiivisti pintaa aika kivasti ja helpotti kirjontaa.

The embroidery patterns are from Theodor Schvindt's book Suomalaisia koristeita - ompelukoristeita (Finnish embroidery) in 1895, reversible double running stitch (Holbein Stitch). The embroidery looks a bit shaky as I was working free hand, plus the uneven nalbound surface gives bit of extra challenge, though washing and gently fulling the gloves before embroidery did tighten the material quite nicely.

Ohje ;)
My pattern ;) 

Neulasormikkaat, suomeksi 2+2, UUOO/UUOOO F2
Nalbound gloves, Finnish Stitch 2+2, UUOO/UUOOO F2

Sormenpäähapsut sormikkaissa ovat vanhojen kokovalkeiden kirkkosormikkaiden malliin, koska pyhänä käsien tuli olla joutilaina. Karjalaista nurjatonta etupistokirjontaa tosin sormikkaissa tai neulakintaissa tietääkseni ole käytetty.

The braided tassels at finger tips are like in the old all-white church mittens, because on Sundays the hands were not supposed to be used for working. The Carelian reversible double running stitch, however, has not been used in nalbinding gloves or mittens as far as I know. 







Lankana joskus aika kauan sitten ostamani Villa Laurilan angorakaneista Pirtin Kehräämöllä kehrättyä, 30 % angorakania, 70 % lammasta. Lanka on pehmoista eikä siksi ehkä kovin kestävää, ja osin siitä syystä näistä ensimmäisistä testisormikkaista ei alunperinkään ollut tarkoitus tulla käyttösormikkaita.

Yarn from Finnish Villa Laurila's angora rabbits, spun by Pirtin Kehräämö, 30 % angora rabbit, 70 % wool. This yarn is soft and probably not very durable, so that's one reason I had not planned to make these first test gloves for real everyday use. 

Langan jatkaminen letittämällä.
Plicing the yarn by braiding.
 

Neulankärki osoittaa kohdan, jossa letitetty jatkos näkyy. Tai siis ei juurikaan näy :)
Needle tip points to the braided splice. You can hardly see it :)
 


Tilapäiset apuketjut sormiväleissä, kun arvioin, montako silmukkaa väleihin tarvitaan.
I crocheted temporary chains to help me to estimate how many stitches I need between fingers.
 

Alimman kuvan ottamisen jälkeen jouduin muuten purkamaan aloitetut sormet siinä vaiheessa, kun aloitin peukaloa ja tajusin, että valmis peukalo tulee kääntämään sormikasta eri asentoon kädessä, siis verrattuna kuvan ottohetken tilanteeseen, jossa peukaloa ei vielä ollut aloitettukaan. Ehdottaisin siis, että peukalon voisi ainakin aloittaa ennen kuin mallailee sormien paikkoja.

By the way, after having taken the photo above, I had to undo the fingers I had started, because when I started the thumb, I realized the finished thumb will twist the glove in another position, I mean compared to the situtation without a thumb (as in the photo above). So, I would recommend at least starting the thumb (if not finishing it) before checking the places for fingers. 





#76




perjantai 25. joulukuuta 2015

Mervin neulakinnaskirja! - The first Finnish Nalbinding Book!


Lokakuussa 2015 julkaistiin ensimmäinen kokonainen neulakinnaskirja suomeksi! Huippua :) ! Kirjoittajana on lahtelainen käsityömestari Mervi Pasanen, jonka moni tietää myös yhteistyönä Maikki Kariston kanssa tehdystä lautanauhakirjasta.

The first whole book about nalbinding in Finnish language was published in October 2015. Awsome :) ! The writer is Mervi Pasanen who has together with Maikki Karisto also written a bilingual book about tablet woven bands. - This nalbinding book, however, was published only in Finnish language, but the publisher has not totally ruled out the English version.


Mervi Pasanen: Yhdellä neulalla - Neulakinnastekniikka tutuksi.

Kirjassa on runsaasti selkeitä värivalokuvia eri työvaiheista. Sivuilla näytetään erilaisia tapoja aloittaa silmukkaketjun tekeminen, tylppä kintaan (tai sukan) kärki paitsi yksi- myös kaksi- ja kolmivärisenä, kintaan (tai sukan) kärjen pyöreä aloitus sekä yksi- että kaksivärisenä. Eikä vasenkätisiä kintaantekijöitäkään ole unohdettu. Kirjassa käytetyt neulakinnaspistot ovat suomeksi 2+2, suomeksi 2+3, suomeksi 1+2, suomeksi 1+1, suomeksi 1+3, pyöräyttäen sekä venäjäksi 2+2+2, ja osassa pistoista on lisäksi vaihtoehtona ns. lettireunus. Bonuksena on kappale Keksi oma pisto, jossa kerrotaan ns. Beatan piston ohjeet.

Kirjassa kerrotaan muutama erilainen tapa kiinnittää uudet silmukat edelliseen kerrokseen, näytetään myös langan jatkaminen, peukalon tekeminen alusta loppuun, erilaisia tapoja tehdä raitoja sekä lettikoristeen teko kintaan suuhun. Ja kantapää :) ! Eri foorumeilla kantapään tekemisestä kysytään usein - nyt siihen saa vastauksia!

Ja hei, neuleohjeita! Tässä kirjassa on myös ohjeita, joita etenkin tuoreet neulakinnasharrastajat usein tuntuvat kaipaavan. Monipuolisesti erilaisia sukkia, kintaita, huiveja, pipoja ja pussukka - yhteensä lähes 20 neuleohjetta.

Tätä kirjaa ehdittiinkin jo odottaa :)









maanantai 17. elokuuta 2015

Museon arkistossa Osa 3 - In the Museum Archives Part 3


In English at the bottom

Tämä postaus on kolmas ja viimeinen osa pitkästä postauksesta, joka liittyy Seurasaari-lehden vuoden 1957 kyselyyn nro 3 eli "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuihin vastauksiin. Kävin lukemassa vastausliuskat museoviraston arkistossa.

Venäjäksi 1+1+2, lettireunus, Vehmasjärveltä.
Russian Stitch UOUU/OOUOU, plaited edge, F1, from Vehmasjärvi. 

Mitäs muuta...

Säkkijärveltä löytyi pisto 3+3 F3 (UUUOOO/UUUOOOO), josta ei ollut mallipalaa, mutta vastaaja erittäin selväsanaisesti kuvailee kiinnityssilmukoiden määräksi kolme: yksi uusi ja kaksi vanhaa. Tämä kiinnitystapa vaikuttaa olleen harvinainen.

Karjalasta (ei tarkempaa paikkakuntatietoa) ja Säämingistä pujottelutapa 4+4 (UUUUOOOO/UUUUOOOOO).

Metsäpirtistä oli mallipala 2+3 'peilikuvana' eli 2:n yli, 3:n ali, lettireunuksella 
(OOUUU/OOOUUO), mallipala venäjäksi 2+1+2, ja kuvaus myös Ruskealassa käytetyn 2+5 -piston muunnoksesta venäjäksi 2+4+1, jota Metsäpirtissä pidettiin kauniimpana. Valitettavasti vastauksesta ei yksiselitteisesti ilmene, kumpaan suuntaan viides lanka peukalon takana käännetään, joten on mahdollista, että kyseessä olisi pisto 2+4+po (=viimeinen silmukka pyöräytetään, neulankärki oikealle). Toisaalta Metsäpirtistä olleet muut kuvaukset ja näytteet olivat venäjäksi eivätkä pyöräyttäen.

Kumpi näistä nyt sitten onkaan kauniimpi :) ?
Which one of these two is the prettier one :) ?

Venäjäksi 2+4+1
Russian Stitch UUOOOOU/OUUUUOO
Pyöräyttäen 2+4+po
Turning Stitch 2+4+tr

Sulkavalta oli kuvaus 'vennääks' neulomisesta 1+4+1 (UOOOOU/OUUUUOO), ja Vehmasjärveltä oli mallipala 1+1+2 lettireunuksella (UOUU/OOUOU)

Ruskealasta oli mallipala 2+5 (UUOOOOO/UUUUUOO), ohuesta langasta. Sama pisto kuvattiin myös Metsäpirtistä.

Pyhäjoelta löytyi pisto käänteisillä silmäluvuilla eli suomeksi 5+2
(UUUUUOO/UUOOOOOO). Tässä Pyhäjoen piston 5+2 kuvauksessa selkeästi puhuttiin peukalon päällä ja peukalon alla olevista langoista, mutta...


... monissa kuvauksissa puhuttiin neulan alle tai päälle jäävistä langoista. Tarkemmista kuvauksista, silmukkamääristä ja mallipaloista pystyi päättelemään, että osalle vastaajista neulan 'alle' jäävät langat olivat peukalosilmukat eli ne, jotka piston alussa jäivät tavallaan neulan alle, kun neula työnnettiin peukalon takana olevista silmukoista läpi, ja neulan 'päälle' jäävät langat olivat sitten ne, jotka poimittiin neulalle peukalon takana.

Mutta - osalle vastaajista sama ilmaisu neulan 'alle' jäävistä langoista tarkoittikin päinvastaista, eli 'alle' jäävät langat olivat ne, jotka oli poimittu neulalle, ja jotka jäivät neulan alle, kun neula käännettiin kohti peukaloa, ja neulan 'päälle' jäävät langat olivat peukalosilmukat, joiden läpi neula työnnettiin.

Alla ja päällä saattoi myös tarkoittaa eri asiaa riippuen siitä, neulottiinko pisto kokonaan tasona (vain pari vastaajaa sanoi, ettei käytä lainkaan peukalosilmukoita) vai oliko peukalosilmukka(-t) peukalon päällä koko piston ajan vai vain osan aikaa (vrt. esimerkiksi Aili Kurosen tapa neuloa venäjäksi).

Monet vastaajista pudottivat kaikki peukalosilmukat pois peukalolta piston loppuvaiheessa, ennen kuin neula vedettiin läpi. Tämä lienee työskentelytapa, josta olen käyttänyt nimitystä "pudota & poimi". Peukalosilmukat pudotetaan pois, mutta jos pistoon tarvitaan kolme peukalosilmukkaa, kiristetään ensin uusin silmukka peukalolle, ja neulalla nostetaan sen jälkeen kaksi pudotettua silmukkaa takaisin peukalolle, jotta saadaan jälleen kolme peukalosilmukkaa.

"Kuudella langalla" tarkoitti osalle vastaajista venäjäksi 2+2+2, mutta osalle suomeksi 3+3 tai suomeksi 2+2 F2. Samoin "viidellä neulominen" tarkoitti osalle venäläistä pujottelutapaa, esimerkiksi 1+2+2, mutta osalle suomeksi 2+3.

Kun otettiin "4 lankaa alle ja 2 päälle", se tarkoitti ainakin kahdessa vastauksessa venäläistä pujottelutapaa 2+2+2, eikä suomeksi 4+2 tai 2+4.

Osa työkuvauksista oli erittäin monitulkintaista luettavaa, ja harmi kyllä, näissä tapauksissa oli usein mahdotonta tehdä täysin varmoja päätelmiä.


Tässä linkki Osaan 1 ja Osaan 2



In English

This blog post is the third of three, concerning the Finnish national nalbinding survey in 1957. I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA), reading the written answer sheets (about 1500 ones), and looking for new nalbinding stitches.


So, what else...


From Säkkijärvi there was Finnish Stitch 3+3 F3 (UUUOOO/UUUOOOO). The respondent had not included a sample, but the description about three connection stitches was very clear (one new, two old ones). This F3 connection type seems to have been a rare one.

From Karjala (information about exact place missing) and Sääminki there was the Finnish Stitch 4+4 (UUUUOOOO/UUUUOOOOO).


From Metsäpirtti there were several samples, one of which was Finnish Stitch 2+3 'mirror image', with plaited edge (OOUUU/OOOUUO), a sample of Russian Stitch 2+1+2 (UUOUU/OOUOOO), and Finnish Stitch 2+5, and its variant Russian Stitch 2+4+1, which was thought to be stronger and more beautiful. Unfortunately the description is not unambiguous, and doesn't say exactly to which direction to turn the fifth loop, so it is possible that the stitch would actually be Turning Stitch 2+4+tr. On the other hand, other samples from Metsäpirtti were made with Russian Stitch.

From Sulkava there was a description of Russian Stitch 1+4+1 (UOOOOU/OUUUUOO),
and from Vehmasjärvi a sample of Russian Stitch 1+1+2, plaited edge (UOUU/OOUOU)


From Ruskeala there was a sample of Finnish Stitch 2+5 (UUOOOOO/UUUUUOO), made of
thin yarn. The same stitch was described by a respondent from Metsäpirtti, too.


From Pyhäjoki there was a description with reversed loop counts, ie Finnish Stitch 5+2 (UUUUUOO/UUOOOOOO). In this description from Pyhäjoki it was clearly about the loops on the thumb, and under the thumb, but... 


... in many of the descriptions the respondents wrote about yarns under or over needle. On the basis of the descriptions, loop counts, and samples, it was possible to reason that for some respondents the loops 'under' the needle meant thumb loops, ie those which in the beginning of the stitch were sort of 'under' the needle when the needle was inserted into the loops behind the thumb, and the loops 'over' the needle meant those which were picked up onto the needle behind the thumb.

But - for some other respondents, the loops 'under' the needle meant the opposite! That is, the loops 'under' the needle were those that had been picked up onto the needle and which were under the needle when the needle was turned towards the thumb, and the loops 'over' the needle meant the thumb loops, through which the needle was inserted.

Under and over meant sometimes different things also depending on the technique - whether the stitch was made flat (only few respondents mentioned they do not use thumb loops at all), or whether the thumb loop (or loops) were held around the thumb all the time during each stitch, or only part of the time (e.g. Aili Kuronen's way of nalbinding Russian Stitch).

Many respondents seemed to drop off all the thumb loops before they pulled the needle through, then tension a new thumb loop. This is likely what I have been calling "drop & pick up" technique. If your stitch requires three thumb loops, you drop off them all at the end of the stitch, then tension a new loop around the thumb, and lift two dropped loops back onto the thumb, in order to have three thumb loops again. 


Nalbinding with 'six' loops, meant for some of the respondents Russian Stitch 2+2+2, but for some it meant Finnish Stitch 3+3, or Finnish Stitch 2+2+ F2. Likewise, nalbinding with 'five' loops, meant Russian Stitch (e.g. 1+2+2) for some respondents, but Finnish Stitch 2+3 for others.

When the stitch required "4 loops over and 2 under", at least in two cases that meant Russian Stitch 2+2+2, instead of Finnish Stitch 4+2 or 2+4. 


From time to time the descriptions were pretty challenging to understand, and in those cases it was often impossible to make reliable conclusions.

Links to Part 1 and Part 2





perjantai 24. heinäkuuta 2015

Museon arkistossa Osa 2 - In the Museum Archives Part 2


In English at the bottom

Tämä postaus on toinen osa pitkästä postauksesta, joka liittyy Seurasaari-lehden vuoden 1957 kyselyyn nro 3 eli "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuihin vastauksiin. Kävin lukemassa vastausliuskat museoviraston arkistossa. Etsin aineistosta uusia pujottelutapoja.

Pyöröittäi - vai sittenkin vennääks

Pyöräyttäen - tai 'pyöröittäi', kuten vastausliuskoissa usein luki - neulominen ei olekaan niin yksiselitteinen asia kuin olen uskonut!

Nuoli osoittaa keskisilmukan, joka on pyöräytetty. Pyöräyttäen-tekniikka Parikkalasta.
Arrow points to the central loop that is 'turned'. A Finnish Turning Stitch from Parikkala.

Nuoli osoittaa keskisilmukan, jota EI ole pyöräytetty. Venäläinen pistotapa.
Arrow points to the central loop that is NOT turned. A Russian Stitch. 

Pyöröittäi neulominen on nimittäin merkinnyt osalle vastaajista venäjäksi (!) neulomista, erityisesti sellaista venäjäksi pujottelutapaa, jossa viimeisenä otetaan vain yksi silmukka, esimerkiksi 2+1+1 tai 1+2+1.

  • Hyvin monissa vastausliuskoissa ei ollut tekniikkakuvausta lainkaan, ja huomhuom. en kirjoittanut muistiinpanoja kaikista niistä vastausliuskoista, joissa oli kuvattu jokin pujottelutapa. Ne vastaukset, joissa oli selkästi kuvattu jokin 'tavallinen' pisto, esimerkiksi suomeksi 2+2 tai 2+3 tai venäjäksi 2+2+2, jäivät useimmiten muistiinpanojeni ulkopuolelle. Sen sijaan keskityin poimimaan vastauksista sellaiset tekniikkakuvaukset, jotka vaikuttivat erikoisilta tai monimutkaisilta tai joita ei yhdellä lukukerralla ymmärtänyt.


Kaukosen artikkelissa julkaistuun karttaan (s. 61) erinimisistä pujottelutavoista on merkitty kymmenen eri paikkakuntaa, joilla tunnetaan pyöräyttäen neulominen.

Itse löysin aineistosta ainoastaan kaksi paikkakuntaa, joilta mallipala tai piirros varmasti oli pyöräyttäen. Parikkalasta löytyi sekä piirros että mallipala ja Parikkalan naapurikunnasta Rautjärveltä kaksi mallipalaa. Huom. mainitut mallipalat eivät olleet vastausliuskojen liitteenä, vaan siinä "mustassa laatikossa", joka nykyisin on Orimattilassa, ja jonka näytteistä tein muistiinpanot aikaisemmin (ks. postauksen osa 1).

Vastausliuskojen liitteinä olleista kahdeksassa mallipalassa mainittiin tekotavaksi pyöröittäi, vaikka mallipala olikin venäjäksi.

Esimerkiksi Kiteeltä oli neljä näytettä yhdeltä vastaajalta:
terittäin eli 1+3 F2 (UOOO/UUUOO)
punaltoin eli 1+2+1 F2 (UOOU/OUUOO)
puolivenättä eli 1+2+2 F1 (UOOUU/OOUUOO)
kokovenättä eli 2+2+2 F2 (UUOOUU/OOUUOOO)

Huomaa, että 'punaltoin' on tehty venäjäksi.

Kaukosen mukaan (s. 63) Kiteellä pyöräyttäen neulontaa on sanottu punaltaen tehdyksi.

Kuitenkin mallipalojen perusteella kiteeläinen punaltaen/pyöräyttäen neulominen on tarkoittanut venäjäksi neulomista - sitä venäläistä tapaa, jossa viimeisenä otetaan vain yksi silmukka.

Epävarmoja pyöräyttäen-tapauksia havaitsin kahdeksan. Näissä vastauksissa mukana ei ollut mallipalaa, joten täyttä varmuutta lienee mahdoton saada. Osa saattaa olla varsinaisia pyöräyttäen neulottuja, osa erittäin todennäköisesti venäjäksi.

Artikkelissaan Kaukonen on halunnut erottaa selvästi omaksi ryhmäkseen pyöräyttäen neulomisen, siis sen tavan, jossa viimeinen poimittava lanka pyöräytetään 'silmukaksi' (vrt. twisted knit). Toisaalta alkuperäisaineistoa lukiessa tuntui hämmentävältä huomata vastauksista, että 'pyöröittäi' olikin tarkoittanut niin monelle vastaajalle, enemmistölle vastaajista, aivan eri tekniikkaa kuin se parikkalainen ja rautjärveläinen versio, joka nykyisin ymmärretään pyöräyttäen neulomiseksi.

Sanoisin, että ainakaan tämän aineiston perusteella varsinainen pyöräyttäen neulominen ei ole ollut niin yleistä kuin Kaukosen artikkelista voi ymmärtää.


Linkki osaan 1 
Linkki osaan 3



In English

This blog post is the second of three, concerning the Finnish national nalbinding survey in 1957.
I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA), reading the written answer sheets (about 1500 ones), and looking for new nalbinding stitches.


Turning Stitch - or could it be Russian, after all


Turning Stitch - that is 'pyöräyttäen' in Finnish, or 'pyöröittäi', as many respondents had written - is not that unambiguous thing as I have believed, mistakenly.

While reading the nalbinding survey answer sheets, it turned out that 'pyöröittäi' has meant 
to some of the respondents nalbinding in a Russian (!) way, especially the kind of Russian Stitches in which there is only one loop at the end, e.g. 2+1+1 or 1+2+1


  • In many of the answer sheets there wasn't any kind of description of the nalbinding technique at all, and please do notice that I did not write notes of all the answer sheets describing some stitch type. Mostly I skipped those answer sheets which clearly described common stitches like Finnish Stitch 2+2 or 2+3, or Russian Stitch 2+2+2. Instead, I tried to concentrate to detect those descriptions that seemed more unusual, or which I did not understand in one reading and which seemed complicated. 


There is a map in Kaukonen's article (1960, p. 61) that points ten municipalities in which the Turning Stitch technique has been known. 


However, I managed to find from the survey material only two places with 100 % reliable description or sample of the Turning Stitch technique. From Parikkala there was a drawing and a sample, and from Rautjärvi two samples. Note, those samples were not attached to the answer sheets, but were in the black cardboard box, the contents of which I saw earlier, and wrote notes, too (see the Part 1). 


In eight samples that were attached to the answer sheets, the nalbinding technique was said to be Turning Stitch (pyöröittäi) although the sample clearly was made in a Russian Stitch.

For example from Kitee there were four samples from one respondent:
'terittäin', 1+3 F2 (UOOO/UUUOO)
'punaltoin', 1+2+1 F2 (UOOU/OUUOO)
half Russian, 1+2+2 F1 (UOOUU/OOUUOO)
full Russian, 2+2+2 F2 (UUOOUU/OOUUOOO)

          (I have not translated 'terittäin' and 'punaltoin'
, because I don't know their meaning in the
           Kitee dialect.)


Please notice that the sample 'punaltoin' was made in a Russian Stitch.


According to Kaukonen (1960, p. 63), the nalbinding technique called 'pyöräyttäen' (Turning Stitch) has been called 'punaltaen' in Kitee.

However, on the basis of the samples, 'punaltoin' in Kitee has not meant the Turning Stitch, but nalbinding
in a Russian way - the kind of Russian Stitch in which there is only one loop at the end. 

Uncertain cases of Turning Stitch, I found also eight ones. These answer sheets did not include samples, so it is unfortunately impossible to know. Some of them may be true Turning Stitches, some are most likely Russian Stitches. 

I do understand that Kaukonen wanted to form a distinctive group for the Turning Stitches, that is, the technique in which the last loop to pick up, is twisted to form a loop (like in twisted knit), but on the other hand, it feels confusing to find out that 'pyöröittäi' (turning) has meant for so many respondents, the majority of those who commented 'pyöröittäi', a totally different technique than the version from Parikkala and Rautjärvi, the one that we nowadays comprehend as "Turning Stitch". 

Based on the survey answers, I would say that the actual Turning Stitch has not been as widely known as Kaukonen's article suggests.

Link to Part 1
Link to Part 3 






perjantai 17. heinäkuuta 2015

Museon arkistossa Osa 1 - In the Museum Archives Part 1


In English at the bottom.

Kävin parina sateisena päivänä museoviraston arkistossa tutkailemassa Seurasaari-lehdessä 1957 julkaistuun kyselyyn nro 3 "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuja vastauksia ja liitteinä olleita neulakinnasnäytteitä. Tämä kyselyaineistohan on se, johon perustuen Toini-Inkeri Kaukonen kirjoitti neulakinnasartikkelinsa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisuun 1960.

Ajatuksena oli etsiä aineistosta mahdollisia uusia pujottelutapoja, siis sellaisia, joita Kaukonen ei ole maininnut 1960 artikkelissaan. Toinen kiinnostuksen kohde olivat erilaiset tavat tehdä aloitussilmukoita.

Venäjäksi 3+2+2, lettireunus 2 langalla, Sonkajärvi
Russian Stitch UUUOOUU/OOUUOOUU F1, from Sonkajärvi 

No, löytyihän niitä!

Kaukosen 1960 julkaistussa neulakinnasartikkelissa mainittiin 14 erilaista neulakinnaspistoa ja esitettiin kaaviokuva mordvalaisista pohjesukista (=pelkät säärystimet, ei sukkaosaa) ja lisäksi mainittiin pujottelutavat puoli- ja täyskarjalainen sekä puoli- ja kokovenäläinen.

Samasta, 1957 kerätystä, aineistosta löytyi näiden lisäksi 12 uutta neulakinnaspistoa, joita on käytetty Suomessa, mutta joita ei ole mainittu Kaukosen artikkelissa. Näistä 12 pistosta 10 on sellaisia, joista en ole nähnyt mainintaa muissakaan lähteissa Suomessa tai muualla. Lisäksi on kolme pistotapaa, joiden kuvaus aineistossa ei ole täysin yksiselitteinen, mutta kuitenkin todennäköinen (2+3½), tai kuvauksen perusteella kyse voi olla joko venäläisittäin tai pyöräyttäen neulotusta pistosta (2+4+1 vs 2+4+p, ja 1+4+1 vs 1+4+p).


Venäjäksi 3+3+3
- ei uusi, mutta aloitetaan tästä

Kaukosen artikkelissa ohimennen mainittulle pujottelutavalle venäjäksi 3+3+3 
(UUUOOOUUU/OOOUUUOOOO), josta artikkelissa ei ollut paikkakuntatietoa, ja josta tästä syystä olin itse arvellut, että onkohan pistotapaa todella käytetty vai onko Kaukonen vain maininnut sen esimerkinomaisesti - niin kyllä vain, tälle pistotavalle löytyi aineistosta vahvistus. Sitä on käytetty useammallakin paikkakunnalla, muun muassa Riistavedellä, Suistamolla, Suojärvellä, Uukuniemellä, Korpiselällä ja Kuusjärvellä. Vastaajat mainitsivat tätä pujottelutapaa, "yhdeksän takaa" tai "yhdeksästä piällitse", käytetyn, jos haluttiin vahvat kintaat tai jos käytettävä lanka oli hienoa.

  • Tässä kohtaa lienee hyvä mainita, että erään näytteen lanka oli vastaajan mukaan 'paksua' eli noin 7 veljestä -langan paksuista (käytän usein 7 veljestä -lankaa vertailukohteena, koska kaikki suomalaiset neulojat tietävät sen), ja saman vastaajan toisen näytteen lanka 'hienoa' eli umh, todella ohutta ja löyhää, alle puolet 7 veljestä -langan paksuudesta. Usea vastaaja mainitsi, että kintaisiin käytetään paksua lankaa, "paksumpaa kuin sukkalanka". Ilmeisesti tuohon aikaan, 1950-luvulla, paksu ja ohut lanka tarkoittivat hieman eri asioita kuin nykyisin. Tämä siis vain henkilökohtainen käsitykseni. Itsekin neulon sukat ohuemmasta langasta kuin 7 veljestä, mutta monille tuo 7 veljestä -lanka on nimenomaan se sukkalanka. Kyselyn vastausten ja näytteiden perusteella arvelisin kuitenkin, että tuohon aikaan "paksu lanka" tarkoitti todennäköisesti suunnilleen nykyisen 7 veljestä -langan paksuista lankaa. Monet näytteistä olivat ohuemmasta langasta.

Venäjäksi 3+2+2

Kaukosen artikkelissa mainitulle venäjäksi 3+2+2 -pujottelutavalle (UUUOOUU/OOUUOOOO) en löytänyt suoraa vastinetta aineistosta, mutta kyseisen pujottelutavan muunnosta on käytetty Sonkajärvellävenäjäksi 3+2+2/2+2+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOUU) eli piston lopussa tehdään lettireunus kahdella langalla tavallisen yhden sijaan. Tästä erikoisemmasta pujottelutavasta oli onnekkaasti mallipala vastausliuskan mukana. Testasin tätä pujottelutapaa, ja tuo kahden langan lettireunus vaikuttaa tekevän kiinnityssilmukan kohdasta tukevamman.


Viimeisen poimittavan langan halkaiseminen neulalla 

Halkaistuista tai puolikkaista silmukoista Kaukosen artikkelissa ei ole mainintaa lainkaan. Kaisa Leinosen gradun (2000) haastatteluaineistossa puolikkaan silmukan pistoja kuitenkin esiintyi. Näitä pistotyyppejä tunnetaan myös ruotsalaisista neulakinnaskirjoista. Pujottelutapoja, joissa viimeinen poimittava silmukka halkaistaan neulankärjellä, löytyi kuitenkin tästäkin aineistosta (museoviraston neulakinnaskysely 1957) eri paikkakunnilta Suomesta:

Vimpelistä  1+2½ 
(UOOo/uUUOO), sama todennäköisesti myös Tervolasta (puhutaan peukalon päällä olevasta langasta yksikössä), Kaustisilta 1+3½ (UOOOo/uUUUOO) ja Kaustisilta mahdollisesti myös 2+3½ (UUOOOo/uUUUOOO) (puhutaan peukalosilmistä monikossa), Kuolemajärveltä 2+2½ (UUOOo/uUUOOO), ja lisäksi sellaisia kuvauksia, joissa sanotaan vain 1½ tai 2½, mutta ei täsmennetä peukalosilmukoiden määrää.

Nuo pienet o/u :t siis tarkoittavat silmukan halkaisua neulankärjellä. (Oma muunnelmani Hansenin koodiin.)

Jäin ihmettelemään, miksi Kaukonen on päättänyt jättää nämä puolikkaan silmukan pistot pois artikkelistaan.


Kävin museoviraston keruuarkistossa ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten. Silloin tutustuin vain niihin mallipaloihin, jotka oli erotettu kyselyn vastausliuskoista omaan laatikkoonsa. Pian käyntini jälkeen keruuarkisto suljettiin vuodeksi ja näytteet (sekä Kaukosen artikkelissa julkaistut Mäkelän piirroskaaviot) siirrettiin Orimattilan keskusvarastoon, joka tosin on jollakin aikataululla siirtymässä Vantaalle (Yle Uutiset 27.4.2015). Vastausten mukana näytteinä saadut kokonaiset kintaat on siirretty esinekokoelmiin. Museoviraston arkistoon Helsinkiin jäivät vain kirjalliset vastausliuskat (noin 1500 kpl) ja niiden liitteenä muutamia pienempiä näytteitä. Aineisto on siis hiukan harmittavasti hajotettu eri säilytyspaikkoihin, joten aina tekstiä ei pysty vertaamaan mahdolliseen näytteeseen, mutta tällä kertaa halusin kuitenkin nimenomaan selata läpi nuo kirjalliset vastausliuskat.


Tästä museopostauksesta tuli niin pitkä, että jaan sen osiin.
Linkki osaan 2


In English 

I spent a couple of rainy days in the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA) reading the answer sheets of the national Nalbinding Survey made in 1957. Some of the answers included small nalbinding samples. Toini-Inkeri Kaukonen wrote her nalbinding article (1960) based on this survey material.

I was hoping to find from the survey material potential new nalbinding stitches, such that Kaukonen has not mentioned in her article (1960). My other interest was to look for different ways of making the first loops.

Well, I did find something!

In her nalbinding article in 1960 Kaukonen mentions 14 different nalbinding stitches, shows a diagram of the stitch used in a pair of Mordovian leg warmers, and also mentions nalbinding stitches half Carelian, full Carelian, half Russian, and whole Russian.

In the same, in 1957 gathered material I found, in addition to those mentioned above, 12 new nalbinding stitches which have been used in Finland, but which Kaukonen did not mention in her article. Ten of these 12 stitches are such that I have not seen them in other sources either, in Finland or elsewhere. In addition there are three stitches the description of which is ambiguous, but probable (2+3½), or the description leads to two alternative interpretations (2+4+1 vs 2+4+tr, and 1+4+1 vs 1+4+tr).

Russian Stitch 3+3+3 
- not a new one, but let's start from it

A Russian Stitch version 3+3+3 (UUUOOOUUU/OOOUUUOOOO) which was only briefly mentioned in Kaukonen's article, and which did not include information about any specific place or village, made me ponder if this multilooped stitch type had ever been used, or if Kaukonen had just mentioned it as an example of a potential stitch version. Well, according to the survey material, yes, this stitch RS 3+3+3 has really been used in Finland, and perhaps a small surprise is that it has been used in several places, for example Riistavesi, Suistamo, Suojärvi, Uukuniemi, Korpiselkä, and Kuusjärvi. The persons who had mentioned this stitch type, "behind nine" or "over nine", in their replies, wrote that 3+3+3 was used when one wanted strong mittens, or when the yarn was fine.

  • At this point it is probably worth mentioning that one respondent had included nalbinding samples, one of which was according to the respondent (I would use here a gender neutral word for him/her if only there was one in English) made in "thick yarn", which was approximately as thick as Cascade 220 yarn (I hope you know that yarn, or get some idea about its thickness), and another sample, which was made in "fine yarn", which was umhh very thin and loose spun, less than half of the thickness of Cascade 220. Several respondents wrote that they use thick yarn for nalbound mittens. I am skipping here a couple of sentences, as the Finnish sock yarn tradition may be different from that in other countries, but I think at the time of the nalbinding survey in 1950's, "thick yarn" probably meant something similarish to Cascade 220. 

Russian Stitch 3+2+2

I did not find a fully corresponding sample from the survey material for the Russian Stitch 3+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOOO) mentioned in Kaukonen's article, but I did find a variant of that stitch from Sonkajärvi: Russian Stitch 3+2+2/2+2+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOUU), that is, there's a plaited edge with two loops instead of just one. Happily this respondent had included a sample with the answer sheet. I made a small swatch using this stitch type, and it seems the plaited edge with two loops makes the connection stronger.


Splitting the last loop with the needle


There's not a word of split loops in Kaukonen's article. (Finnish) Kaisa Leinonen writes in her Master's Thesis (2000) that some of her interviewees knew split loop stitches. They are also familiar from Swedish nalbinding books. Nalbinding stitches in which the last loop to pick, is split with the needle tip, however, do exist also in the Finnish 1957 nalbinding survey material, in different places:

In Vimpeli  1+2½ (UOOo/uUUOO), and the same probably also in Tervola (the respondent writes about the thumb loop in singular), in Kaustinen 1+3½ (UOOOo/uUUUOO), and in Kaustinen possibly also 2+3½ (UUOOOo/uUUUOOO) (the respondent talks about thumb loops in plural), in Kuolemajärvi 2+2½ (UUOOo/uUUOOO), and in addition to those, descriptions with only "1½" or "2½", but the number of thumb loops is not specified.

The small o/u's mean the yarn/loop is split with the needle tip (ie. insert the needle tip in between the plies). (That's my modification for the Hansen's Notation. )


While sitting in the archives, reading the answer sheets, I was left wondering why an earth had Kaukonen decided to leave these split loop type of stitches entirely out of her article. 



The first time I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA) was about five years ago. At that visit I had a look at those nalbinding samples only that had been separated from the answer sheets, and placed in a black cardboard box. Soon after my visit, that part of the archives was closed for a year, and the samples (and nalbinding diagram drawings made by Mäkelä, published in Kaukonen's article) were moved to NBA's central store in another town. Some respondents had sent also whole mittens, and those mittens have been moved to the ethnology collections. In the archives in Helsinki there are now only the answer sheets (about 1500 ones), and some small nalbinding samples attached to them. As you can see, the survey material has been divided, unfortunately, so it is not always possible to compare written answers to the samples. Luckily I wrote down some notes also during my first visit. In this visit, however, I wanted to leaf through those answer sheets specifically. 


This post became so long that I will share it in three parts.
Link to Part 2 









keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kaukolan Kekomäen kiusaus - Nuts about Kaukolan Kekomäki


In English at the bottom


Opettelin aikoinaan Kaukolan Kekomäen fragmentissa käytetyn neulakinnaspiston Kaukosen artikkelin (1960) kaaviokuvasta. Aivan samanlaista lopputulosta en saanut aikaan, mutta tiedän, että käytetty lanka vaikuttaa, samoin oma käsiala, joten olin suht tyytyväinen.

Mallipala suomeksi 2+1½ M2 (vas. oikealle), nurja puoli (muistuttaa alkup. fragmentin oikeaa puolta.
Test sample Finnish Stitch 2+1½ M2 (from left to right), reverse side (resembles front side of the original fragment). 


Kunnes kesällä 2013 näin netissä Leena Tomanterän saksankielisen artikkelin Nadelhandschuhe aus der Jungeren Eisenzeit in Finnland. Ensimmäisen sivun alareunassa on kaksi mustavalkoista valokuvaa Kaukolan Kekomäen fragmentista (tai toisesta niistä; niitä on kaksi), toinen nurjalta ja toinen oikealta puolelta. Kaukosen artikkelissahan on kuva vain fragmentin toisesta puolesta (oikeasta?). Heräsi epäilys, että voiko Kaukolan Kekomäen fragmentin pujottelutapa tai kiinnitystapa olla sittenkin jokin toinen kuin Kaukosen artikkelissa kerrottu 1+2 M1. Näin vähän myöhemmin myös värivalokuvia kyseisen fragmentin molemmista puolista, ja uteliaisuus vain kasvoi.


Kaukosen ohjeen mukaan tehty mallipala, suomeksi 1+2 M1.
Samples made according to Kaukonen's diagram, Finnish Stitch 1+2 M1. 

Katsokaapa Kaukolan Kekomäen piston 1+2 M1 oikeaa ja nurjaa puolta näistä blogikuvistani (tai tuosta yllä olevasta kuvasta) ja verratkaapa niitä näihin Tomanterän artikkelissa oleviin kuviin. Alkuperäisen fragmentin kerroskorkeus on noin 4 mm, ja minun kintaissani noin 5 mm.

Mitä eroa huomaatte?

Nurja puoli on aivan erilainen, eikä, no, eikä oikea puolikaan ole aivan samanlainen. Mustavalkokuvat ovat tuhruisia, mutta eron huomaa niissäkin.

Mallipala suomeksi 2+1½ M2 (vas. oikealle), oikea puoli (muistuttaa alkup. fragmentin nurjaa puolta).
Sample Finnish Stitch 2+1½ M2 (from left to right), front side (resembles the reverse side of the original fragment).


Tein kesällä 2013 parisenkymmentä mallipalaa (1+2 ja osa 2+2) lukuisilla erilaisilla kiinnityksillä, jopa erilaisilla langoilla, mutta yhdessäkään mallipalassa en saanut molempia puolia samanlaisiksi kuin kuvissa: Jos oikea puoli näytti samantapaiselta, nurja oli erilainen, tai jos nurja oli samantapainen, oikea puoli ei. Ratkaisu tuskin on kovin kummallinen - kunhan sen ensin keksii.

Miten turhauttavaa.


In English 

A few years ago, I learnt myself to make the nalbinding stitch used in Kaukola Kekomäki fragment based on the drawn diagram shown in Toini-Inkeri Kaukonen's nalbinding article (1960).
I didn't quite achieve a similar result, but I know the yarn affects, and also gauge, so I was rather content.

Until in summer 2013 I found (Finnish) Leena Tomanterä's article in German language Nadelhandschuhe aus der Jungeren Eisenzeit in Finnland. At the bottom of the first page there are two black and white photos of the Kaukola Kekomäki fragment (or one of them; there are two fragments), one from the reverse side, and one from the front side. In Kaukonen's article there's namely a photo of only one (front?) side of the original fragment. I began wondering if either the stitch itself, or the connection, could be some other than what's told in Kaukonen's article (1+2 M1). A bit later I saw colour photos of the same fragment, both reverse and front sides, and that only made my curiosity grow.

Have a look at the Kaukolan Kekomäki Stitch 1+2 M1 front and reverse sides on these photos on my blog, and compare them to these photos in Tomanterä's article. By the way, the row height in the original fragment is about 4 mm, and in my mittens it was about 5 mm. 


Do you notice any difference?

The reverse side is very different, and, oh well, the front side is not quite the same either. The black and white photos a fuzzy, but you can see the difference.

In summer 2013 I made maybe two dozens of samples (FS 1+2, and some were FS 2+2) with several different connection stitches. I even tried with different kinds of yarn. None of the samples had both side matching the photos of original fragment. If the front side was similarish, the reverse side was different, or if the reverse side was similarish, the front side was not. The solution is probably not that fanciful - once you first find out what it is. 

How frustrating. 




torstai 2. huhtikuuta 2015

Norjalainen neulakinnasvideo 1943 - A video from Norway, nalbinding in 1943


Norsk Folkemuseumin Youtube-sivulla on useita vanhoja videoita. Tällä  videolla vuodelta 1943 näytetään muun muassa neulakinnastekniikkaa. Työn alla on pyöreä maitosiivilä, ja mikäli hidastetusta videosta oikein näen, tekniikkana on OOO/UUOO F1 (nimetön pisto). Kuvattu Indre Agderissa, aivan Norjan eteläkärjessä.

Edit: 8/2017. Kyseessä on Varstan pisto, ja tätä samaa on käytetty myös Turussa 1300-1400-lukujen vaihteessa.
Ja katsokaapa aivan videon loppua: Siinä näytetään Norjassa käytettyjä kengän päälle puettavia neulakinnastossuja ("over shoes"), joita on käytetty näköjään ainakin hiihtäessä.

On Norsk Folkemuseum's Youtube profile there are several old videos. On this video, from 1943, you can see nalbinding among other handicrafts. The woman on the video seems to be nalbinding a milk sieve cloth, and if I am able to see correctly from the slow motion video, the stitch is OOO/UUOO F1 (an unnamed stitch). The video was taken in Indre Agder, South Norway.

Edit: 8/2017. This is Varsta Stitch, and this same stitch has also been found in fragments from Turku (Finland), at the turn of 14th-15th century.
By the way, have a look also at the very end of the video. It shows a man putting a pair of nalbound "over shoes" over his skiing boots. I had heard of those, but this is the first time I saw them.


The nalbinding part starts at 7:52


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Neulakinnaskirjaa luvassa! - New Nalbinding Book in the offing!


Luvassa. Syksyllä :) . Kustannusosakeyhtiö Moreeni & tuore käsityömestari Mervi Pasanen asialla!
Psst. Kurkatkaa kansikuvaa tästä linkistä.

In the offing. This autumn :) . Published by Moreeni & written by Mervi Pasanen!
PS. Have a peek at the book cover here.