perjantai 4. marraskuuta 2011

Täpliä - Spotted nalbinding mitts


Toini-Inkeri Kaukosen artikkelissa (1960) on kuva täplikkäistä neulakintaista 1930-luvulta Kontiolahdelta Joensuun läheltä.

In Toini-Inkeri Kaukonen's article (1960) there is a photo of spotted, black and white, nalbound mittens, from Kontiolahti, near Joensuu (Finland), from 1930's. In English at the bottom.


Täplikkäät neulakintaat
Spotted nalbound mittens

Täplikkäät neulakintaat, yksityiskohta
Spotted nalbound mittens, detail

Omista testikintaistani ei tullut aivan samanlaisia kuin alkuperäisistä Kontiolahden neulakintaista. Käyttämäni lanka, Villa Laurilan nelisäikeinen suomenlammashahtuva, oli tähän tarkoitukseen ja tekniikkaan turhan paksua, joten rivikorkeus ja sen aiheuttama vinous tuotti päänvaivaa sekä peukaloiden aloituksessa ja lopetuksessa että kintaankärjissä ja -suissa. Haastavaa oli myös se, että luonnonmusta lanka oli selvästi paksumpaa kuin valkoinen, vaikka ne olivatkin samaa lankaa ja ostettu samaan aikaan! Valkoisiin silmukoihin piti jättää lankakaarten väliin enemmän väljyyttä kuin mustiin, jotta kerroksen korkeus olisi säilynyt samana. Valmiissa kintaissa lankojen eroa ei pesun ja pienen kutistuksen jälkeen enää huomaa.

Alkuperäisissä Kontiolahden täpläkintaissa myös peukaloon on neulottu täpliä, ja minäkin kokeilin sitä, mutta langan paksuudesta johtuen lopputulos ei ollut hyvä, joten leikkasin aloittamani peukalon irti ja päätin tehdä kintaisiin yksiväriset peukalot. Alkuperäiset neulakintaat on valokuvan perusteella mielestäni neulottu venäjäksi kuudella langalla (2+2+2), ja tätä pujottelutapaa käytin minäkin omissa täpläkintaissani. Alkuperäisissä kintaissa täpliä on viisi per kerros, ja yhden täplän leveys on noin 13 silmukkaa (kuva on pieni ja epätarkka), paitsi kämmenosassa ja peukalossa vähemmän. Minunkin kintaissani täpliä on viisi kerroksellaan, mutta yhden täplän leveys on vain yhdeksän silmukkaa.

Värinvaihto olisi todennäköisesti kannattanut tehdä niin, että edellisen kerroksen valkoisen täplän 1. silmukan kohdalle olisi vielä tehty valkoinen silmukka, ja lanka vaihdettu mustaksi vasta sitten. Vastaavasti edelliskerroksen mustan täplän 1. silmukan kohdalle vielä yksi musta silmukka, ja sen jälkeen langanvaihto valkoiseen.


Kokeilin kintaiden neulomista ensin peukaloa apuna käyttäen, kuten yleensäkin työskentelen. Täplistä ei kuitenkaan tullut samanlaisia 'tähtimäisiä', kuten alkuperäisissä kintaissa, vaan pikemminkin ne muistuttivat lentäviä lintuja ;) . Seuraavaksi kokeilin tasona työskentelemistä, ilman peukalosilmukoita, mutta myöskään työtapa, jossa neula pujotellaan kaikkien lankojen ali ja yli (meno- ja paluusuunta samalla pujotuksella), ei synnyttänyt 'tähtiä'. Tähtiä sain vasta pujottelemalla neulan ensin menosuuntaan, vetämällä langan kokonaan läpi, pujottelemalla neulan paluusuuntaa ja vetämällä langan kokonaan läpi.

Peukalosilmukoita apuna käyttäen olisin voinut pitää odottavan värin etusormella koko ajan, ja poimia sen mukaan kuhunkin silmukkaan piston puolivälin jälkeen. Tasona työskennellessä päädyin jättämään odottavan värin nurjalle, ja pujottelemaan sen työn nurjan puolen silmukoihin aina värinvaihdon yhteydessä.

Väriä vaihtaessa jätin viimeisen silmukan kesken (pujotin vain ali-yli-ali-käännös-yli), ja työnsin neulan nurjalle. Pujotin vuoroaan odottaneen värin nurjan puolen silmukoihin piiloon, ja tein tällä värillä silmukan loppuun (-ali-yli).

Kaukosen artikkelissa mainitaan, että täplikkäitä kintaita on valmistettu Karjalassa paikoitellen, ja että niitä varten kehrättiin ja kerrattiin lanka täplikkääksi. Kontiolahden täpläkintaiden kuvatekstissä sanotaan, että ko. kintaiden lanka olisi juuri tällaista täplikkääksi kehrättyä ja kerrattua. En ole koskaan kehrännyt, mutta epäilen, olisiko itse kehräten mahdollista saada aikaan lankaa, jossa värit vaihtuisivat niin täsmällisin välein kuin alkuperäisissä Kontiolahden täpläkintaissa. Museoviraston keruuarkistossa on myös mustavalkoisten täpläkintaiden alku, jossa on pikkuruiset solmut jokaisen värinvaihdon kohdassa.


***
In English

My spotted mittens did not turn out exactly like the original Kontiolahti spotted mittens. The yarn I  used, a thick single ply 100 % Finnish Sheep breed wool from Villa Laurila, was bit too thick for this purpose and for the nalbinding stitch I used, so the high rows and the resulted obliqueness was a bit of a nuisance when starting and finishing thumbs, and mitten tops and wrists. Another challenge was that the natural black yarn was clearly thicker than the white one although they were same yarn, and bought at the same time! White stitches needed more air around the loop arches than the black ones in order to keep the row height even. In the finished, washed and slightly fulled mittens the difference is not noticeable.

In the original Kontiolahti spotted mittens also the thumbs are spotted, and I tried that, too, but since my yarn was too thick, the result did not look good. I cut off the thumb I had started, and decided to make thumbs all black instead. Based on the photo of the original spotted mittens I think they were nalbound in Russian Stitch UUOOUU/OOUUOOO, and that's the stitch I used in my spotted mittens, too. In the original mittens there are five spots in each row, and one spot consists of about 13 stitches (the photo is tiny and bit blurry), except in the palm and thumbs (less). In my mittens, too, there are five spots per row, but each spot is only nine stitches wide.


Change of colours should have probably been best done so that above the 1st stitch of white spot (in previous row) one white stitch, and then change colours. Similarly one black stitch onto 1st stitch of black spot (in previous row), and then change colours.

First I tried to nalbind like I usually do, ie with some of the loops wrapped around my thumb. The spots did not become star-like like in the original mittens, however, but they resembled more flying birds ;) . Then I tried to work without thumb loops, flat, and insert the needle through all the loops before pulling the needle out, but that did not give me stars either. Finally I got my star-like figures when I inserted the needle under-over-under, pulled the needle and yarn all the way through, returned with the needle over-under-over, and pulled the needle and yarn through again.

If I had been able to use thumb loops, I could have kept the "waiting colour" on my forefinger all the time, and picked it up in the middlish of each stitch. As I had to work flat, I ended up leaving the waiting colour in reverse side of the mitten, and hide it into the loops each time I changed colours.

When changing colours, I did not finish the stitch, but only inserted needle under-over-under-turn needle-over, and left the needle in the reverse side. Then I hid the waiting colour into the loops in the reverse side, and used that colour to finish the stitch (-under-over).


Kaukonen mentions in her article (1960) that spotted mittens were nalbound in some areas in Carelia, and that yarn was spinned and plied spotted for such mittens. In the text below the photo of the Kontiolahti spotted mittens it says those mittens were made of such spotted yarn. I have never spinned yarn myself, but I do suspect if it was possible to attain yarn with changes of colour in such precise distances as in the original Kontiolahti spotted mitts. Besides, there is an unfinished spotted mitten in the archives of Finnish National Board of Antiquities, a spotted mitten with a tiny knot in each colour change.


#61

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Videoita Venäjältä - From Russia!

(In English at the bottom...)

Tässä linkissä (sis. videon) on lyhyesti neulakintaan teosta Unescon maailmanperintökohteessa, Kizhin saarella Äänisellä, Venäjän Karjalassa. Muistatte Laatokan? No, Ääninenhän on heti seuraava suuri järvi itään mennessä, ja Kizhi on pieni saari melko keskellä Äänistä, noin 300 km Pietarista koilliseen. Kizhin saari on tunnettu kauniista kupolikattoisista puukirkoistaan.



Kizhin videon perusteella tekemäni 1. mallipala.
UUOOUU/OOUUOOU B1
 
Kiinnostava on maininta siitä, että entisaikaan (Venäjän) Karjalassa uskottiin, että kalastajien ja metsästäjien tuli itse neuloa kinnasneulalla kaikki kala- ja metsästysmatkoilla tarvitsemansa neulakintaat, -sukat, -huivit ja -villapaidat, sillä miesten saalisonni olisi mennyt, jos naiset olisivat valmistaneet ne!

Videolla nainen tekee neulakinnasta tasona, ilman peukaloa, ja näyttäisi neulovan kinnasta venäjäksi 2+2+2, ja poimivan edellisen kerroksen reunasta (yhden?) silmukan takakautta, kun taas Suomessa reunasilmukka on poimittu etukautta. Lisäksi videolla kinnasta neulotaan 'parikkalalaisittain', eli piston lopussa neula ei kulje viimeisen lankalenkin yli, kuten yleensä, vaan neula kulkee viimeisen lankalenkin ali (neulalangan ali). Hansenin koodi UUOOUU/OOUUOOU B1 (tai mahdollisesti B2, jos reunasilmukoita on kaksi).

Edit: 5.10.2011Kun tuijottelin videonpätkää vielä toiset kymmenen kertaa, olin näkevinäni, että neula kulkisikin paluumatkalla vain "yli-ali" (kaksivaiheisesti siis, eikä kolmivaiheisesti), ja uusi arveluni on, että videon neulakinnastekniikassa neula kulkee ensin 2 ali - 2 yli - 2 ali - neulan suunta kääntyy - 4 yli - 3 ali, eli Hansenin koodi olisikin UUOOUU/OOOOUUU B1 (tai B2). Siinä tapauksessa pisto olisi venäläisen ja suomalaisen piston risteytys ;) , menomatkalla venäjäksi ja paluumatkalla suomeksi.


Kizhin videon perusteella tekemäni 2. mallipala,
UUOOUU/OOOOUUU B1 

Toisessa linkissä (sis. videon) Äänisen länsirannalla sijaitsevan Petroskoin perinnekäsitöiden keskuksesta Marina Korshakova puhuu neulakinnastekniikasta ja näyttää neulakintaan neulomista venäjäksi 2+2+2 (UUOOUU/OOUUOOO), ks. alempi video noin kohdasta 7:20 min eteenpäin.

Linkin ylemmässä videossa Marina Korshakova esittelee villan käsittelyn eri vaiheita, muun muassa karstausta, kehruuta oksakoukulla (spinnkrok ruotsiksi; suomenkielisestä nimityksestä en ole aivan varma) sekä värttinällä. Lopussa lanka keritään palleroksi jonkinlaisen tapin ympärille. Mikähän senkin välineen nimi mahtaa olla?


In English

In this link (incl. video) shortly about nalbinding on one of the Unesco World Heritage places, Kizhi Island, on Lake Onega, in Russian Carelia. There's a small world map on the site, showing with a red spot the location of Kizhi. On the left upper corner the Scandinavian countries, Norway, Sweden and Finland, and on the right lower corner Japan. Kizhi is a small island quite in the middle of Lake Onega, about 300 km northeast from Petersburg, Russia. Kizhi island is well-known for its beautiful, wooden churches with onion shaped domes.

The text includes an interesting notion that in Russian Carelia (well, part of "Carelia" is located in Finland, and part in Russia) people used to believe that fishermen and hunters had to nalbind all by themselves the clothing items they needed in their fishing and hunting trips - nalbound mittens, socks, scarves, and even nalbound pullovers - because men would had lost their good luck in fishing and hunting, if women had nalbound them!

The woman on the video seems to be nalbinding the gray mittens in Russian Stitch variation 2+2+2, and picking up the connection loop (or loops?) from back to front. She also nalbinds in what I call Parikkala style, ie at the end of the stitch the needle does not go over the last loop as usually, but the needle goes under the last loop (under the needle yarn). Hansen's code would be UUOOUU/OOUUOOU B1 (or possibly B2 if she is picking up two connection loops). The 1st nalbinding sample I made per the Kizhi island video is on the top of this page.

Edit: 5th October 2011After staring at the video a dozen times more ;) , I think the return path of the needle is not "over-under-over-under" but actually only (!) "over-under", so now my second guess is the needle actually goes first "under 2 - over 2 - under 2 - the direction of needle changes - over 4 - under 3", ie per Hansen's code UUOOUU/OOOOUUU B1 ore B2. In that case the stitch would be a crossbreed ;) of Russian Stitch and Finnish Stitch - first half would be Russian, and second half Finnish. The 2nd sample I made is on the lower photo.


In the other link (incl. video)  Marina Korshakova in the centre of traditional handicrafts, in Petrozavodsk (which lies on the west coast of Lake Onega), Russia, talks about nalbinding, and shows the Russian Stitch UUOOUU/OOUUOOO, watch the lower video from 7:20 onwards.

On that page there are two videos, and on the upper video Marina Korshakova shows different phases of prehandling wool, for example carding, spinning with a wooden hook (spinnkrok in Swedish, I am not sure what it is in English) and a spindel. Finally the yarn is wrapped around a some sort of wooden peg to make a ball. I wonder what that tool is called?






keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Syksy - Winter's just around corner...


Kesä on mennyt lähinnä lukiessa ja virkatessa, mutta kesken on myös lapaspari neulakinnastekniikalla. Tällä kertaa kaksivärisenä niin, että väri vaihtuu kullakin kerroksella useamman kerran.

Summer has gone, mostly by reading and crocheting, but there's also a pair of mitts I am in process of nalbinding. This time the work is two-coloured nalbinding, but instead of stripes I am changing colours every few stitches.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Saksasta! - From Germany!


Yksi Saksan tunnetuimmista neulakinnastekniikan harrastajista, Bernhard Dankbar, esiintyy muutaman minuutin videoklipissä WDR:n (Westdeutscher Rundfunk) eli Saksan 'yleisradion' läntisen osan paikallis-tv:ssa. Video on julkaistu 30.8.2011 ja näkyy WDR:n sivuilla ainakin toistaiseksi. Videolla nähtävä neulakinnastekniikka on Taalainmaan pisto kahdella kiinnityssilmukalla tai reunasilmukalla.


One of the most well-known nalbinders in Germany, Bernhard Dankbar, can been seen and heard on this video clip on German WDR-tv. Video was published on 30th Aug 2011, and is viewable at least for now. The nalbinding stitch briefly shown on the video is Dalarna Stitch with F2 connection.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Vanhat kintaantekijät - Older mitten makers

- In English at the bottom -

Heinäkuussa 2011 vierailin erään vanhemman neulakintaantekijän luona. Tämä rouva on samaa ikäluokkaa kuin aiemmin, viime syksynä, tapaamani kintaantekijät, ja hän oli 1930-luvun lopulla, noin 7 - 8 -vuotiaana, oppinut äidiltään neulomaan kintaita suomeksi 2+3. Edellisen kerroksen reunasta hän poimii 2 reunasilmukkaa (=F2).

Myöhemmin, 40-luvun puolivälissä, hän oli oppinut tuttavaltaan tavan, jossa peukalon takana kolmas silmukka käännetään - siis pyöräyttäen-tekniikan,
2+2+po F2 (po= pyöräytettävä silmukka, neulankärki kääntyy oikealle). Hän piti suomeksi 2+3 -tapaa huonompana kuin pyöräyttäen-tekniikkaa, sillä hänen sanojensa mukaan suomeksi neuloen kunkin kerroksen nurjalle jää löysiä silmukoita, jotka aiheuttavat sen, että valmis työ venyy turhaan pituutta.

Lisäksi hän lyhyesti näytti siskonsa käyttämää pyöräyttäen-tekniikkaa, jossa ei pyöräytetäkään viimeistä silmukkaa, vaan sisko pyöräyttää peukalon päältä sen vanhimman / päällimmäisen silmukan sormilla silmukaksi (2+po+2, F2; pyöräytyssuunta siis sama kuin ylempänä olevassa videossa) ja pujottaa neulan vasta sitten. Tätä pujottelutapaa rouva ei pitänyt hyvänä, eikä hän esitellytkään sitä paria pistoa enempää.

Erityisiä nimiä näille tuntemilleen pistoille hänellä ei ollut.

Rouva näytti kolme paria tekemiään neulakintaita ja kaksi pipoa. Yksi kinnaspari oli tehty pyöräyttäen-tekniikalla, mutta kaksi muuta kinnasparia ja kaksi pipoa oli neulottu jollakin toisella tekniikalla. Kysyin rouvalta kuinka ne on tehty, mutta en oikeastaan saanut vastausta. Ehkä hän halusi säilyttää salaisen tekniikkansa salaisena ;) ! Minusta pisto kuitenkin näytti tutulta, yhdeltä omista suosikkipistoistani, ja ajattelin, että nuo muut kintaat ja pipot oli tehty pyöräyttäen piston II-versiolla (2+pv+2; pv= pyöräytettävä silmukka, neulankärki vasemmalle; eli samaan suuntaan kuin venäläisissä pistoissa). Yritin neulankärjellä siirrellä syrjään silmukoita ja erottaa piston rakennetta rouvan kintaista, mutta en saanut täyttä varmuutta. Kotona kuitenkin heti tein mallipalat sekä pyöräyttäen-piston II-versiolla (2+pv+2) että hänen siskonsa tavalla (2+po+2), ja mallipalojen perusteella uskoisin hänen itsensä käyttämänsä pujottelutavan olleen nimenomaan pyöräyttäen II-versio 2+pv+2.
Vasemmalla 2+pv+2 ja
oikealla 2+po+2
Molemmat pyöräyttäen-piston versioita.

Aloitussilmukoiden tekemiseen rouva oli oppinut kotonaan tavan, jossa lanka kierrettiin peukalon ympäri kolmesti, yläkautta itseä kohti ja peukalonhankaa kohti. Muodostunut silmukkanippu nostetaan peukalonkärjelle, ja neula pujotetaan läpi niin, että suunta on ensinnäkin oikealta vasemmalle, ja neulankärki ensin alakautta ylös nipun läpi puoliksi, kierretään neulalla nippu etukautta ja taas alakautta ylös, jolloin neulan ympärille muodostuu 'kahdeksikko'. Neula vedetään kokonaan läpi, jolloin peukalon ympärille kiristyy peukalosilmukka. Jotta saadaan toinen peukalosilmukka, neulalle poimitaan peukalon takaa kaikki kuusi silmukkaa, vedetään neula läpi, kiristetään uusi peukalosilmukka, ja sama vielä uudelleen, jotta saadaan kolmas peukalosilmukka. Myöhemmin rouva oli nähnyt televisiossa Krista Vajannon videoilla esitetyn tavan ('huivinhapsusolmu'), ja rouva oli sittemmin alkanut käyttää vain tätä uutta tapaa, koska hänestä sillä saa siistimmän ja pienemmän alun kuin hänen vanhalla tavallaan.

Tämän rouvan neulakintaat olivat selvemmin "A":n mallisia kuin tähän saakka näkemäni. Kintaan kärki oli kapeahko, naisten kintaassa noin 7 cm, tylppä, eikä kärjessä levennetty lainkaan. Silmukoita alettiin lisätä noin pikkusormenpään korkeudella, yksi silmukka kummallakin sivulla, joka kerroksella, aina peukaloaukkoon saakka, jossa kintaan leveys oli vajaa 11 cm. Peukaloaukkoon rouva sanoi jättävänsä noin sentin verran (3 - 4 silmukkaa) enemmän silmukoita aukon ranteenpuoleiselle reunalle kuin peukalonhangan puoleiselle reunalle. Peukaloaukon alapuolella kintaan leveys oli noin 11,5 cm, ja ranneosa oli suora.

Peukalo oli myös melko "A":n muotoinen. Peukalon rouva sanoi aloittavansa aina ranteenpuoleisesta reunasta, mutta hänen esittelemissään kolmissa kintaissa peukalot oli kuitenkin aloitettu peukalonhangan puolelta. Peukalonhangan puolelta aloitettaessahan aloituskohta jää kivasti piiloon, mutta toisten mielestä peukalo valmiissa kintaassa lurpattaa alaspäin, jos peukalo on aloitettu peukalonhangan puolelta. Puolivälin jälkeen aletaan kaventaa 3 silmukkaa per kerros, yksi kummallakin sivulla ja yksi keskellä edessä, ja lopussa lähes joka silmukalla. Lanka vedetään nurjalle, ja nurjalta puolelta käsin kiristetään silmukat käsin yksi kerrallaan aivan pieniksi, jolloin kärkeä ei sen kummemmin tarvitse ommella kiinni. Novitan 7 veljestä -langan paksuista lankaa tämäkin rouva piti liian ohuena kintaisiin.

aloitussilmukat (video puuttuu)

suomeksi 2+3 (video puuttuu)
Hänellä oli piston alussa aina kolme silmukkaa peukalon ympärillä, ja hän poimi niistä vanhimman neulalle ja lisäksi takaa kaksi. Peukalolle siis jäi kaksi ja neulalla oli kolme.

pyöräyttäen
2+2+po

pyöräyttäen II-versio,
2+pv+2
pv= pyöräytettävä silmukka, poimitaan takakautta, neulankärki vasemmalle

pyöräyttäen II-versio, 2+po+2 (video puuttuu)

po= pyöräytettävä silmukka, poimitaan takakautta, neulankärki oikealle


In July 2011 I visited an older generation mitten maker, or nalbinder. She was about the same age as the other mitten makers I met earlier, in autumn 2010. Her mother had taught her to nalbind in the end of 1930's when she was about 7 or 8 years old. At home she had first learnt to nalbind in Finnish Stitch 2+3 (UUOOO/UUUOOO F2), and later, in mid-1940's, a friend had shown her how to twist the 3rd loop behind the thumb, ie to make the Finnish Turning Stitch 2+2+tr (tr= a stitch turned, needle tip to right). She preferred the Turning Stitch to the plain Finnish Stitch, as she thought the Finnish Stitch stretches too much lenghtwise.


She also briefly showed a way her sister nalbinds. Her sister does not twist the 3rd loop behind the thumb (2+2+tr), but instead she twists with her fingers the topmost loop around the thumb, 2+tr+2 (no video). She did not like her sister's way, though, and was reluctant to show it for more than a couple of stitches.

She did not have specific names for the stitch types she knows.


This nalbinder showed me three pairs of mittens, and two caps she had made. One pair of mittens was made in the Finnish Turning Stitch (2+2+tr), but all the other items were made in some other stitch type. I asked her how they had been made, but didn't really get an answer. Maybe she wanted to keep her secret stitch as a secret ;) ! To my eye the stitch in the other items looked familiar, just like one of my favourite stitches, and I was thinking they were made in the Turning Stitch II version 2+tl+2 (tl = a stitch turned, needle tip to left). I tried to pull aside the loops with needle tip to see the structure under the topmost loops in a mitten she had made, but I couldn't be 100 % certain. As soon as I made it back to home, I nalbound a swatch to compare these two versions, her sister's way (2+tr+2), and the way what I thought the other items were made in (2+tl+2). Based on the sample I strongly believe she had not used her sister's way, but the other, on the left.

On the left 2+tl+2, and
on the right 2+tr+2
Both are versions of Turning Stitch
At her childhood she had learnt to make the first loops so that she twists the yarn three times around her thumb, from above to downwards, and towards the base of the thumb. These loops are then lifted up onto the tip of the thumb, and needle is pushed in and out, and in and out, so that the loops form an 'eight' around the needle. Then the needle is pulled through, and a loop is tensioned around thumb. To make another thumb loop, she picks up onto the needle all six loops behind the thumb, and repeats this to make a third thumb loop.

Later on she had seen on tv a way made familiar by Krista Vajanto's videos (a similar type of knot one uses for tying the scarf fringes). She had since then used this new way as she thought it gives a smaller and neater beginning compared to her old way.


The shape of her mittens was more strongly A-shaped than I had seen before. The mitten top was quite narrow, in women's size about 7 cm, and she did not increase at all, not until at about little finger nail level. Then the increases were made in every row, until the thumb opening, one increase on both sides of the mitten. Near the thumb opening the mitten width was just under 11 cm, and below thumb opening about 11.5 cm. She told she makes 3 to 4 stitches (ab. 1 cm) more stitches to the lower edge of the thumb opening (wrist side) than to the upper edge (thumb web). The cuff was straight, no increases or decreases.

Also the shape of thumb was quite a lot like an "A". She said she always starts at the lower edge (wrist side), and showed me where, but in all three pairs of mittens I saw, however, she had started the thumbs in the upper edge (thumb web side). There seem to be two 'schools', at least here in Finland - some say to start at the thumb web side, in order to hide the starting point, while others say the thumb in a finished mitten will point downwards if the thumb was started at the thumb web side. Go figure ;) . My instruction in a side note: Do as you please :) . When about half of the thumb is done, she said to decrease 3 times per row (once at both sides, and once in the middle), and when human-thumb is almost covered by the mitten-thumb, decrease in every or almost every stitch. Finally, pull the yarn into the reverse, turn mitten inside out, and pull the last stitches tight one by one by hand. She said by this way it shouldn't be necessary for any extra hand-sewing stitches, just hide the end of the yarn into the loops in the reverse side.
 

Starting loops (no video)

Finnish Stitch 2+3 (no video)
At the beginning of each stitch she has three loops around thumb, and she then picks up one of them onto the needle, and also two loops behind the thumb. That makes two loops stay around thumb, and three loops are on the needle.


Finnish Turning Stitch 2+2+tr

Turning Stitch, II version 2+tl+2
tl = one stitch is 'turned', pick it up from back to front, needle tip to left

Turning Stitch, II version, her sister's way 2+tr+2 (no video)
tr = one stitch is 'turned', pick it up from back to front, needle tip to right

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Kintaita - More mittens


Osa näistä on aloitettu jo talvella... :)
Projekti Hukkakeristä eroon, osa II.
Some of these have been under work since January... :)
Project Getting Rid Off Waste Balls, Part II.

Neulakintaita -
Nalbound mittens

Neulakintaat, pyöräyttäen (punaltaen) -
Nalbound mittens, in Finnish Turning Stitch

Tummanharmaat kintaat on tehty Novitan 7 veljestä langasta, kintaankärki perinteiseen suomalaiseen tapaan kulmikas, ja myös peukalon kärjen tein näihin kintaisiin kulmikkaaksi, kuten joissain paikoin on ollut tapana. Kintaansuussa on vaaleanharmaalla 7 veljestä -langalla rapuvirkkausta.

Dark gray mittens in Novita 7 veljestä yarn with square-shaped tops like the traditional nalbound mittens in Finland. In these mittens I made also the thumb top square-shaped, which has been customary in some areas. At the cuff there is crab stitch crochet, in light gray 7 veljestä yarn.

Neulakintaat, venäjäksi 2+2+2 (kuudella langalla) -
Nalbound mittens, in Russian Stitch.

Vaaleanharmaat kintaat Novitan 7 veljestä -langasta. Pörröinen kintaansuu on tehty neulakinnastekniikalla - en tosin enää muista millä pistolla, mutta jollakin hyvin yksinkertaisella, koska lanka oli erittäin hankala käsiteltävä - ja käännetty kaksinkerroin, lankana Drops Puddel.

Light gray mittens in Novita 7 veljestä yarn. The fluffy mitten cuff is made in nalbinding - in some very simple stitch, though I don't remember anymore which one, as that yarn was very difficult to handle - and turned up, yarn is Drops Puddel.


Neulakintaat, pyöräyttäen versio II, huovutettu -
Nalbound mittens, Turning Stitch version II, felted & fulled


Raidalliset kintaat Villa Laurilan suomenlammaslangasta. Nämä eivät oikeastaan kuulu Hukkakerä-projektiin ollenkaan! Nämä olivat melkein ensimmäisiä kintaita, jotka aloitin kärjestä, ja näistä tietenkin tuli hieman liian leveät, joten valmiit kintaat oli pakko huovuttaa pienemmiksi. Nyt nämä ovatkin sitten tooosi paksut :) !

Jos haluat kunnolliset neulakintaat, oikeaan suomalaiseen talveen, suosittelen lämpimästi oikeaa villalankaa, ei konepesunkestävää villaa, vaan ihan oikeaa villalankaa. Eroa on kuin yöllä ja päivällä.

Striped mittens in Villa Laurila's Finnish Sheep Yarn. These mittens do not really belong to the Waste Ball Project at all! These ones were one of the very first I started at the top, so 'of course' these became a bit too wide, so it was necessary to felt and full these smaller. Now they are reeeally thick :) !

If you would like to have a pair of proper nalbound mittens, for real winter weather, I warmly recommend real woollen yarn, not superwash wool, but real wool. Difference between real wool and superwash wool is like comparing apples to oranges.


Neulakintaat, suomeksi 1+1 -
Nalbound mittens, Oslo Stitch

Mudan väriset tai jotain sinne päin kintaat Novitan Tempoa, 65 % villaa, 35 % akryylia, jos oikein muistan. Kerällä Tempo tuntuu mukavan pehmeältä, mutta valmiissa kintaissa tuntu on kova ja jopa epämiellyttävä, vaikka silmukat ovat löysähköjä.

Mud coloured or something like that mittens Novita Tempo, 65 % wool, 35 % acryl, if I remember correct. In the ball Tempo feels nice and soft, but in the finished mittens the touch is hard and even unpleasant although the gauge is not too tight.

 
#57, 58, 59, 60





maanantai 13. kesäkuuta 2011

Vasenkätisesti - Left-handed


Videoita vasenkätisille neulakintaantekijöille: suomeksi 2+2, suomeksi 1+2, suomeksi 1+2, suomeksi 1+3, venäjäksi 2+2+2 ja pyöräyttäen.


Left-handed nalbinding videos: Oslo Stitch, Mammen Stitch, Broden Stitch, Finnish Stitch, Finnish Turning Stitch, and Russian Stitch.













Opettelin neulomaan vasemmalla kädellä suomeksi 2+2 jo joululomalla, mutta videoksi saakka se ei kehittynyt ennen kuin nyt. Aivot nyrjähtivät, enkä ollenkaan voinut ymmärtää, miksi neulakäsi ei totellut ajatuksiani ;) . Pistoja kertyi varmaan kolme-neljäsataa ennen kuin koordinaatio alkoi toimia edes kohtuullisesti. Eilisiltana kokeilin uteliaisuuttani vasenkätisesti pätkän pyöräyttäen ja venäjäksi, eikä se muuten tuntunut tällä kertaa ollenkaan niin konstikkaalta kuin talvella, mutta venäläistä olisi pitänyt harjoitella enemmän, ja ukkosen laannuttua ja taivaan hieman kirkastuttua, sähkövalossa videon värit nimittäin vääristyvät liikaa, otin muutaman videopätkän.

I learnt myself to nalbind Finnish Stitch left-handed already on Christmas holidays but it didn't evolve into a video until now. Strained my brain, and I simply could not understand why my needle hand did not obey my thoughts ;) . I needed probably some three or four hundred stitches to reach a reasonable coordination. Then last night I nalbound small test pieces, and it felt a lot easier this time, by the way, in Finnish Turning Stitch and Russian Stitch, though the latter of which I should had practised bit more, and after the thundering eased off and the sky got clearer, electric light namely distorts colours, I took a couple of video clips.


lauantai 11. kesäkuuta 2011

Sen seitsemää sorttia - Seven ways

Saman asian voi tehdä monella eri tavalla, esimerkkinä venäläinen pisto 2+2+2.

Same thing can be done in several different ways, like for example the Russian Stitch on this video.






Videolla esitetään seitsemän eri tapaa tehdä yksi sama neulakinnaspisto, venäjäksi 2+2+2 eli ns. kuudella langalla tai kuudella silmällä. Mukana on kaksi eri tapaa työskennellä ilman peukalosilmukoita, tasona tai litteänä. Videolla puhe suomeksi, tekstit englanniksi.


On this video there are seven different ways how to do the one and same nalbinding stitch, in this case the most common version of the Russian Stitch. Included two different ways how to work without thumb loops, while keeping the work and loops flat in front of you. Voiceover in Finnish, texts in English.

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Kirjan viemää - Gone with the books

Kesä. Kielot.
Summer. Lilies-of-the-valley.


Vesi-ilmapallot trampoliinilla.
Water balloons on the trampoline.

 Eräs perheenjäsen vietti vessassa "lotus-hetken" suututtuaan minulle...
One of the family members got mad at me, and spent a private moment in the bathroom... (an idea adopted from a tv commercial)


Helmikuun jälkeen olen lukenut ison pinon kirjoja. Harmillista, ettei käsitöitä ja lukemista voi kätevästi yhdistää! Juuei, äänikirja ei ole yhtä kiva eikä kätevä kuin oikea kirjakirja. Saatan jäädä miettimään asioita kesken lukemisen, lukea saman lauseen tai kappaleen useamman kerran tai selata taaksepäin tarkistamaan jotakin yksityiskohtaa. Ja siihen tarvitaan silmiä ja käsiä, kuten käsitöihinkin.

Pitkästä aikaa olen myös lukenut englanninkielisiä romaaneja. Ensimmäisen kirjan ensimmäisen kappaleen jälkeen minua melkein nauratti ääneen - sehän olikin hauskaa! Viimeiset reilu kymmenen vuotta olen lukenut englanniksi pääasiassa vain (edelliseen) harrastukseen liittyneitä kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita, varsin kuivaa asiatekstiä siis, rakenteeltaan vaikeaa kieltä, vieraita sanoja ja käsitteitä. Ennen lapsia luin monet romaanit sekä suomeksi että englanniksi. Mielenkiintoista muuten, miten erilaisia mielikuvia samasta kirjasta saa, kun sen lukeekin suomen sijasta englanniksi, tai päinvastoin. Sitten lukemiseen ei enää ollut aikaa. Vuodessa saatoin lukea vain viisi romaania, murto-osan verrattuna määrään ennen lapsia. Tänä keväänä kirjat ovat ryminällä vieneet mennessään.

Kirjoitin aikoinaan ruotsista ällän, mikä tuntui lähinnä vitsiltä, sillä enhän koskaan oikeasti ole osannut ruotsia. Täällä Itä-Suomessa jotkut puoltavat pitkää venäjää sillä, että lyhyemmällä 'torivenäjällä' ei tee yhtikäs mitään työelämässä. No jaa, eivät kaikki pitkän englanninkaan lukijat englantia riittävästi hallitse, työelämän tarpeisiin nähden, enkä minä tuolla lukion ruotsin ällälläkään olisi osannut mennä edes torille ruotsia puhumaan.

Kielikeskustelu venäjä vs. ruotsi käy edelleen kuumana Itä-Suomessa, ja kun asia sattui tulemaan puheeksi, niin täsmennän omaa kantaani sen verran, että molempi parempi.

Neulakinnasharrastelun myötä ruotsi on hiipinyt salakavalasti elämääni: Märta Brodénin Nålbindning, Berit Westmanin Nålbindning - 12 varianter, Kerstin Gustafssonin Gamla textila tekniker i ull, Eva Andersonin Nålbindning - Historiskt och modernt i Stockholms län, Linnea Rothquist Ericssonin Söma, nåla, binda - Nålbundet från Uppland, ja jopa Helga Steffensenin tanskankielinen Nålebinding ja Randi Stoltzin norjankielinen Nålebinding. Kun tietää, mistä on kyse, pystyy näköjään ymmärtämään hämmästyttävän paljon, vaikka sanat olisivatkin vieraita. Ja ne tietyt, aihepiiriin liittyvät sanat oppii nopeasti.

Luin pari romaania sekä suomeksi että englanniksi, ja kun huomasin kirjastossa niiden samojen kirjojen olevan myös ruotsiksi (ja venäjäksi), hups, päätin kokeilla pystyisinkö lukemaan saman romaanin ruotsiksi - tiesinhän jo, mitä siinä tapahtuu ;) . Ensimmäiset kymmenen aukeamaa eivät rohkaisseet. Liikaa unohtuneita sanoja, prepositioita ja sanajärjestyksiä. Liian paljon mietittävää: Tiesin jonkin lauseen merkityksen, mutta silti lause ei vain auennut, en ymmärtänyt miksi siinä luki niin, mikä sana liittyi mihinkin, miksi sanat tai prepositiot olivat siinä järjestyksessä kuin olivat. Liian hidasta. Suomenkielinen kirja kulki vierellä samaan tahtiin: Jos en muistanut enkä ymmärtänyt jotakin kohtaa, selasin suomenkielisestä kirjasta kyseisen kohdan esiin. Lapset pitivät minua aivan pipona. "Miksi luet samaa kirjaa kolmatta kertaa?! Miksi luet kahta kirjaa vuorotellen?!"

Toisen ruotsinkielisen kirjan seuraksi en tarvinnut suomenkielistä versiota tueksi, mutta sanakirjasta tarkistin sanan sieltä toisen täältä, vaikka usein merkityksen pystyikin arvaamaan. Lukeminenkin oli nopeampaa. Kolmannen kirjan kohdalla huomasin miten valtavan suuri ero lukemisessa oli verrattuna ensimmäisen kirjan alkuun. Paksun pölykerroksen alta on paljastunut hämmästyttävän suuri passiivinen sanavarasto. Ja tiedättekö, olen ollut sitä mieltä, että minulla on jonkinlainen lukihäiriö ruotsin kielessä - pitkien sanojen lukeminen ja yhdyssanojen hahmottaminen on aina ollut vaikeaa - ei muissa kielissä tällaista vaikeutta ole ollut - mutta nyt olen saanut huomata, että se onkin kuulkaa ollut vain harjoituksen puutetta, ehh...

Ruotsinkielisistä olisi vielä tuon sarjan neljäs odottamassa kirjaston hyllyssä, kotona pinossa keskeneräinen kolmososa, englanniksi neljä kirjaa, joista kaksi kesken, suomeksi kesken Dostojevskin Peluri, ja kesken saksan ja venäjän frekvenssisanakirjat ;) . Venäjä on toistaiseksi liian iso pala, mutta saksaksi ajattelin tuon kirjasarjan lukea seuraavaksi. Saksaakin on tässä vuoden aikana tullut varovasti aktivoitua neulakinnasharrastelun seurauksena.

Niin sitä minä vain, että jos kesällä on tällä suunnalla hiljaista, niin tiedätte miksi ;)
- - -

Since February I have read a huge pile of books. Such a shame reading and handicraft are not compatible with each other! Well no, audio books are not as nice and handy as real bookbooks. I tend to pause to think things over, occasionally read the same sentence or paragraph more than once, or leaf backwards to check a detail. And that keeps my eyes and hands occupied, just like handicrafts do.

This spring, after a long while, I have read novels in English, too. After the first chapter of the first novel I almost felt like laughing aloud - I hadn't remember it was so much fun! The past twelve years I have mostly read only books related to my (previous) hobby, and scientific articles, rather dry text, that is, structurally challenging, lots of new multi-syllable words and new (to me) concepts. Before kids I used to read a lot, several novels I read both in Finnish and English. Funny, by the way, how different sceneries the same book paints in my mind when I read it in two different languages. Then, no more time for reading. There were years I read barely five novels the whole year, only a fraction compared to the years before children. This spring, however, novels have really carried me away.

To cut the long story short, I have recently read some novels also in Swedish, and kids did not think it was very sensible "Why are you reading the same book for the
third time?!".

Waiting for me in the library there's still the fourth part of that series in Swedish, at home in a pile the third part half done, four novels in English, two of which I have started though, Dostoyevski's Gambler in Finnish half way, and frequency dictionaries ;) of German and Russian, half way. Russian is so far too big a piece, but I did think to read this same novel series in German once I have finished these ones. I have activated a bit my German the past winter, thanks to this nalbinding hobby ;) .

So, where was I, oh, my point is that if it is quiet around here in the summer, you know why ;) .



tiistai 26. huhtikuuta 2011

Kintaat kivellä - On the rocks

Pian on vappu, mutta sitä ennen kurkistus huhtikuisiin puuhiin.
Soon it's First of May, so here's a quick glimpse of my dabblings in April.


Neulakintaat. suomeksi 1+2, suomeksi 2+2, ja nimetön pisto.
Nalbound mittens. Mammen Stitch, Finnish Stitch, and a nameless one.


Tämänkertaiset neulakintaat olivat lähinnä jämälankojen saattohoitoa, mutta vaaleanvihreistä kintaista tuli loppujen lopuksi aika kivat. Lankana oli Dropsin Eskimo, paksu, pehmeä ja höytyväinen lanka, mutta tämä nimetön pisto, "yksi takakautta, yksi takaa", sopi lankaan hyvin. Vaaleanvihreiden kintaiden pistossa on peukalolla yksi silmukka, se poimitaan takakautta, ja sen jälkeen peukalon takaa poimitaan tavalliseen tapaan yksi silmukka (oikeanpuoleinen, kuten yleensä). Lopussa neula työnnetään vain neulalangan ali. Ulkonäöltään pisto muistuttaa hieman pujottelua suomeksi 1+1 (ns. oslolainen pisto tai Lundin pisto), mutta pinta on tiiviimpi, koska silmukat menevät ristiin. Minä en muista nähneeni tällaista neulakinnaspistoa aikaisemmin, mutta eipä se tarkoita etteikö joku olisi joskus keksinyt tämän saman piston ;) .
Valkoisten (suomeksi 1+2) ja puna-kelta-sinisten (suomeksi 2+2) neulakintaiden lanka on Huopasta, josta en erityisemmin pidä, sillä neulakinnastekniikassa tuo lanka nöyhtää valtavasti. Jälkimmäiset saattaa tunnistaa Euran emännän kintaiksi. Tässä versiossa niissä on kulmikas kärki ja raitavärit juoksevat jatkuvana spiraalina. Raidallisen osan alareunassa toinen väri on päätetty peukalon puolelle ja toinen ulkosyrjälle, tosin enemmän kämmenen puolelle piiloon kuin aivan reunaan.

This time my nalbound mittens were more of getting rid off waste balls than doing something useful, but surprisingly the light green mitts on the left turned out quite nice. Yarn is Drops Eskimo, thick single ply, soft and bit feather-y yarn, but this nameless stitch "One from back to front, one behind" suited well for that yarn. In this nameless stitch you have one loop around thumb, pick it up from back to front, and then pick up one loop behind thumb, as usual (the one on the right, as usual). Finally push the needle under needleyarn only. By looks this stitch reminds a bit Oslo Stitch, but is denser since the loops cross each other. I don't remember seeing this stitch before, but well, that doesn't mean I'd be the only one inventing this nalbinding stitch ;)

Yarn in the white and the red-yellow-blue mittens is Novita Huopanen, which I do not like that much since it releases plenty of annoying fluff while nalbinding. The mittens in the middle one might recognise as "Euran emännän kintaat" (re: Krista Vajanto's Master's Thesis). Nobody knows exactly how they looked like since only a palm size piece and some tiny fragments were left, but here in my version of those mitts the top is square, and the red and yellow colours run as continuous spiral down to blue colour. There the colour stripes were ended, one on the thumb side, and the other on the outer side of the mittens.



#54, 55, 56

torstai 17. maaliskuuta 2011

Videot neulakintaasta - How to make nalbinding mittens


Viikonloppuna puuhastelin neulakinnasvideoiden parissa. Tai niin, valmistelut olin aloittanut jo yli kuukausi sitten. Tavoitteena oli tallentaa neulakintaiden tekoa vaihe vaiheelta, joten tein etukäteen esimerkiksi pyöreästä aloituksesta pienen pyörylän, hieman isomman pyörylän ja kolmannen, pitemmälle tehdyn kintaan sormiosan aloituksen. Kuvauksen edetessä sitten poimin näytille niitä valmiiksi tehtyjä osasia.
Neulakinnas videoprojektiin, pariton ;)
Nalbound mitten for my video project, a pairless ;)

Last weekend I uploaded a new set of nalbinding videos on Youtube. Oh well, I did start preparations over a month ago. I was hoping to video making nalbound mittens step by step, so I made, in advance, e.g. a small round start, a bit bigger round start, and a third one, yet bit larger mitten top. While taking the videos I showed those little pieces one by one.

Videoilla kaikki tehdään suomalaisittain, vaikka hirrrmusti houkutti käyttää jotain toista pistoa - lähinnä suosikkiani, pyöräyttäen piston II-versiota - mutta kun nyt kuitenkin olemme Suomessa, ja täällä vanhojen löytöjen yleisin pujottelutapa on suomeksi 2+2 (2 ali 2 yli), niin... päädyin lopulta neulomaan videoiden kintaat suomeksi 2+2.

On these videos the only stitch I am using is UUOO/UUOOO which is the most common version of the Finnish Stitch. I pondered a lot about using another stitch - like one of my favourites, the Turning Stitch version II - but since we are in Finland, and the old fragments found here are all made in Finnish Stitch (or its' versions), so... I decided to nalbind in Finnish Stitch.
video 1
Neulakintaiden aloitus ranteesta. Aloitussilmukat, silmukkaketjun liittäminen renkaaksi.
How to start mittens at cuff. First loops, Finnish Stitch, joining the foundation row to a circle.

14:14 min

video 2
Erilaisia tapoja kiinnittää uudet silmukat edelliseen kerrokseen. Peukaloaukko. Kintaankärki, pyöreä, kulmikas, kaventaminen.
Different ways to connect new stitches to the previous row. Leaving an opening for thumb. Mitten top, rouded, square shaped, decreasing.

10:23 min
video 3
Peukalon aloittaminen, kulmat, päättäminen.
How to make thumb. Beginning, corners, ending.
8:38 min
video 4
Peukalon paikka kulmikaskärkisessä kintaassa.
Placement of thumb in a square shaped mitten.

3:23 min
video 5
Silmukoiden vähentäminen, kaventaminen.
Decreasing

3:03 min
video 6
Kintaiden aloitus kärjestä, kulmikas kärki. Kääntyminen, silmukoiden lisääminen.
How to start mittens at top, square shaped top. Pivot. Increasing.

10:59 min
video 7
Reunan päättäminen. Näytetään myös aloituskohdan purkaminen, jos kintaat on aloitettu ranteesta. Peukalon kulmien reiät.
How to end the row gradually. And if mittens were started at cuff, also how to undo the point where the mittens were started. Unwanted gaps at thumb corners.

9:58 min
video 8
Kintaiden aloitus kärjestä, pyöreä aloitus. Lisääminen.
How to start mittens at top, round top. Increasing.

10:06 min
video 9
Silmukkakoon säätely.
How to adjust the stitch size, gauge.

4.08 min
video 10
Erilaisia tapoja käsitellä peukalosilmukoita.
Different ways how to manipulate the thumb loops.
5:39
PS. Lankana Villa Laurilan 3-säikeinen, luonnonvalkoinen suomenlammaslanka, tex 180x3, sekä kuvassa näkyvän kintaan kirjailussa Riihivillan 2-säikeistä Aarni-lankaa, kahta eri sävyä indigovärjättyä. Aarni on halkaistu, käytin vain yhtä säiettä.


PS. Yarn from Villa Laurila, 3-ply natural white Finnish Sheep yarn, tex 180x3, and on the mitten on the photo, two blue shades of Riihivilla's 2-ply Aarni yarn, indigo dyed. Aarni is thickish, and I wanted to use only one ply of it, so I split the yarn.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Sormikkaat - First of everything

Sain viime viikolla valmiiksi sormikkaat, aivan ihka ensimmäiset ikinäkoskaanmilloinkaan tekemäni! Ja jestas, olen melkein haljeta tyytyväisyydestä.

Last week I made a pair of gloves, the very first pair I have ever so far made! And boy, am I almost about to burst with proudness.

Virkatut sormikkaat.
Crocheted mittens (Bosnian Crochet).

Nämä siis mallia virkatut sormikkaat, ja tehty minulle toistaiseksi tyypilliseen tapaan mutuna ilman ohjetta, mutta hirmu kivat niistä tuli, ja tuo Punta Yarnsin Merisoft HP74 on aivan taivaallisen ihana lanka! Neulakinnassormikkaita olen mielessäni kypsytellyt jo yli vuoden, ja näiden onnistuminen rohkaisi: Tiedän pystyväni tekemään neulakinnassormikkaatkin.
So these are crocheted gloves, and as (so far) quite typical for me, were made without pattern, but they turned out to be very nice. Punta Yarns' Merisoft HP74 is such lovable yarn! Idea of nalbound gloves has been simmering in my mind for the past year or so, and this success encouraged me a lot: I know I can and will do nalbound gloves one of these days. Or maybe weeks.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Neulakinnasta tv:ssa

Hauska yllätys oli perjantaina Ylen Puoli Seitsemässä esitetty noin viiden minuutin pätkä neulakintaiden tekemisestä. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 11.3. saakka.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Vanutusta - Felting

Pätkävärjätyt langat yllättävät joka kerta. Sopuisan sävyisestä kerästä tuli venäjäksi 1+1+1 pujoteltuna yllättävän kirjava lopputulos. Ei huono, mutta ei ollenkaan mitä odotin ;)

Variegated yarns surprise every time. Harmonic pink shades turned in Dalby Stitch into an astonishing pixeled result. Not bad, but not the least what I expected ;) 

Neulakintaat, venäjäksi 1+1+1
Nalbound mittens, Dalby Stitch

Valmiit kintaat vanutin. Laskin altaaseen melko kuumaa vettä, ei kuitenkaan polttavaa, pari tippaa saippuaa, ja sitten vain hankasin kintaita vastakkain. Hankasin lisää. Hankasin. Ja hankasin :) . Alkuun kintaat tuntuivat pikemminkin venähtävän suuremmiksi, mutta vähitellen ne alkoivat vanuttua ja kutistua. Filzwolle-lanka päästi väriä ensimmäisiin pesuvesiin värjäten ne aavistuksen punertavaksi, mutta viimeisiin huuhteluvesiin väriä ei enää vuotanut. Kuivauksen jälkeen ompelin kintaansuihin vielä valkoisen reunuksen.

I felted the finished mittens. Poured hot water into the sink, not burning hot, though, added a few drops of soap, and then simply rubbed the mittens against each other. Rubbed more. Rubbed. And rubbed :) . At the beginning the mittens seemed only to stretch larger, but little by little they began to felt, and full into smaller size. The Filzwolle yarn leaked pinkish shade in the first wash waters, but the last couple of rinsing waters stayed clear. After drying I added a row in white at the cuff.

#53

lauantai 26. helmikuuta 2011

Videoita - Videos

Vihdoin alkaa päivänvaloa olla taas riittävästi :) . Paluu neulakinnastekniikan pariin: Tämän päivän puuhasteluja videot Taalainmaan ja Åslen pistoista.

We are finally beginning to have enough daylight :) for taking videos. Returning to nalbinding: Today's dabblings: Videos on Dalarna Stitch and Åsle Stitch.




maanantai 14. helmikuuta 2011

Ja vielä piilosilmukkaa - Slip Stitch Crochet, once more

Ystävänpäivän kunniaksi lämpimiä ystäville ;) . Piilosilmukkaa vielä kolmaskin postaus. Yläkuvassa virkattuja sukkia ja alempana kahdet virkatut lapaset.
Slip Stitch Crochet in yet another post. On the top two pairs of crocheted socks, and below two pairs of crocheted mittens.

Virkatut sukat.
Crocheted socks.

Harmaat sukat aikuisten kokoa, Novitan Isoveli. Vihreät lasten kokoa, Novitan 7 veljestä.
Gray socks, adult size, yarn Novita Isoveli. Green ones, kids' size, Novita 7 veljestä.

Virkatut lapaset.
Crocheted mittens.

Molemmissa lapasissa lankana jälleen Villa Laurilan 4-säikeinen suomenlammashahtuvalanka, luonnonvalkoisena, -ruskeana ja -mustana.
In both mittens the yarn is (again ;) ) from Villa Laurila, thick single ply Finnish Sheep yarn, in nature white, nature brown, and nature black.



Virkatut lapaset.
Crocheted mittens.
 Molemmissa lapasissa on aina 2 silmukkaa yhdellä värillä ja 2 silmukkaa toisella. Yläkuvan lapasissa raidat kulkevat ylös vasemmalle, ja alakuvan lapasissa ylös oikealle. Ero johtuu siitä, että yläkuvassa värit on osutettu kohdalleen - ruskeat silmukat ruskeisiin, valkoiset valkoisiin - mutta alakuvassa silmukat siirtyvät aina yhden pykälän verran oikealle, väri siis vaihtuu yhtä silmukkaa liian aikaisin, ja viimeisen valkoisen silmukan kohdalla tehdään jo ruskea silmukka jne.




















tiistai 8. helmikuuta 2011

Huiviin! - an exhibition about scarves

Vuosi ja neljä kuukautta sitten aloitettu huivi omanilaisella pistolla on ollut työn alla, pitkästä aikaa. Tässä se on: Valmiina lähdössä paikallisen gallerian Huiviin! -näyttelyyn helmikuun ajaksi (8.2. - 27.2. Linnoituksen 'takana').
The scarf in Omani Stitch which I started already 16 months ago has been under work lately. Here it is: Ready to go to an exhibition in a local handicraft gallery.


Omanilainen neulakinnaspisto.
Omani Stitch.

Huiviin! -näyttelyyn lähtee myös tämä, TeeTeen Aureasta suomeksi 1+1 pistelty huivi. Aivan mielettömän pehmoista lankaa :) , puolet baby alpakkaa ja toinen puoli silkkiä. Värit katosivat talvivalossa jonnekin, mutta lanka on luonnossa vaalea-vihreä-ruskeaa. Kaksi vyyhtiä eli 100 g lankaa meni, ja jälkikäteen katsottuna olisi pitänyt tehdä huivista pitempi, 150 cm sijasta 190 cm.

Huivi TeeTee Aureasta.

Also this scarf is going to the Huiviin! exhibition in February. Yarn is TeeTee Aurea, 50 % baby alpaca, and 50 % silk. Unbelievably soft :) . Oslo Stitch. The colours disappeared in the winter ligth - or in the lack of light - but in real life the yarn is cream-green-brown coloured. I used two skeins, ie 100 g of yarn, and now afterwards I think I should have made this scarf longer, 190 cm instead of 150 cm.

Joulutohinoiden rauhoituttua ensin mainitun raidallisen huivin parissa vierähti tunti jos toinenkin. Useita ;) . Yhden kerroksen tekoon kului noin 3,5 tuntia, ja vaikka raidat ja hapsut antoivatkin vaihtelua, aloin jo kaivata muutakin pisteltävää. Tuli aloitettua kahdet neulakintaat ;) ...
After all the Christmas fuzz calmed down a bit, I spent an hour & co with the Omani scarf. Several hours ;) . It took about 3.5 hours to make one row, and although the stripes and fringes give a feeling of change of work at times, I already began to miss something else to nalbind. So, I happened to start not only one but two pairs of nalbound mittens ;) ...

Joulukuun alussa valmistuneet miesten kintaat, mokomat, kutistuivat pesussa leveyssuunnassa enemmän kuin odotin, joten päätin aloittaa uuden testiparin, joihin tein 82 silmukan sijasta 87 silmukkaa. Korvan takaa kuului tosin pieni ääni "Tee se huivi ensin!", mutta onnistuin sivuuttamaan sen.

Toiset kintaat ovat tulossa itselleni. Nämä aloitin pitkästä aikaa kintaankärjestä, pyöreällä aloituksella, jonka Aili minulle alkusyksystä näytti. Kolmannesta pyörylästä tuli riittävän tiivis ja tein sille parin. Ja päätinkin tehdä kintaat ;) . Silmukkamäärän laskin esikoiselle tekemistäni kintaista plus viitisen silmukkaa lisää. Saatuani lisättyä kaikki silmukat, päätinkin tehdä kintaista raidalliset.
The men's mittens that were finished at the beginning of December, oh well, they shrank wide-wise a bit more than I expected, so I decided to start another test pair with 87 stitches instead of 82 ones. There was a small voice, behind my ear, though, saying "Finish the scarf first!", but I managed to ignore that voice.

The other mittens will be for myself. In autumn Aili showed me a way to make a round start, and I was practising it. Third little roundie was dense enough, and I made a pair for it. And then I decided to make whole mittens ;) . The stitch count I got from mittens I made for my older kid earlier, plus a few more stitches. After I had made all the increases, I thought about making these mittens striped.


#51
#52

perjantai 7. tammikuuta 2011

Ohje piilosilmukkavirkattuihin lapasiin

Juu ei, ei tämä virkkausblogiksi muutu, vaikka edellisen virkkauspostauksen jälkeen tuleekin heti toinen. Piilosilmukoilla (kiinteillä ketjusilmukoilla) virkatut lapaset olivat niin hämmästyttävän helppotekoiset, että teinpä toisetkin :) . Tällä kertaa kirjoitin ylös mitä tein, joten kuvan alla ohje virkattuihin lapasiin.

Piilosilmukoilla virkatut lapaset
Virkkaussanasto ei sitten ollenkaan ole hallussa, joten ihan amatööri-ilmaisuin kerron...

Täplikkäät lapaset


Lankana käytin Villa Laurilan paksua suomenlammashahtuvalankaa,  285 tex x 4, vastaavaa on myös esimerkiksi Pirtin Kehräämön 4-säikeinen hahtuvalanka, ja virkkuukoukkua nro 4. Voit käyttää sen kokoista koukkua kuin omalle käsialallesi tuntuu sopivan. Lankaa kului yhteensä 170 g. Virkkaa silmukat löysiksi. Huomaa, että kerroksenvaihtumiskohta siirtyy joka kerroksella yhden silmukan verran vasemmalle, raitojen mukana.

Silmukkana on piilosilmukka (kiinteä ketjusilmukka). (Edit: Lankajuoksut on jätetty nurjalle, eikä piilotettu silmukoiden sisään, kuten kirjovirkkauksessa.) Lapasensuun vaakaraidat saa, kun uuden silmukan kiinnittää edellisen kerroksen silmukan takareunaan, ja helmimäistä pintaa saa, kun kiinnittää silmukat etureunaan. Etureunaan kiinnittäessä virkkaus alkaa vetää kasaan, ja silmukoiden löysyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Tärkeää: Tarkista ympärysmitan sopivuus (edit: käden leveimmälle kohdalle), kun olet jonkin matkaa virkannut helmipintaa!

Ranneke

- Virkkaa mustalla 40 silmukkaa ja yhdistä ne renkaaksi. Jatka virkkaamista ja kiinnitä uudet silmukat edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan. Virkkaa kunnes rannekkeessa on 4 mustaa raitakerrosta.

- Jatka virkkaamalla 1 krs:n ajan 2 s mustalla, 2 s valkoisella. Virkkaa toinenkin krs vuorotellen mustalla ja valkoisella, mutta siirrä värinvaihtumiskohtaa 1 s verran oikealle, eli osuta 1. valkoinen silmukka edellisen kerroksen jälkimmäiseen mustaan, ja 2. valkoinen silmukka edellisen kerroksen ensimmäiseen valkoiseen. Näin valkoiset silmukat näyttävät kuin olisivat päällekkäin.
- (Jos kerroksen vaihtuessa silmukkamäärät eivät mene tasan, lisää tai vähennä yksi silmukka.)
- Virkkaa mustalla yksi raitakerros.
- Virkkaa 1 krs:n ajan 3 s mustalla, 1 s valkoisella, ja osuta valkoiset silmukat edellisten valkoisten täplien puoliväliin.
- Virkkaa mustalla yksi raitakerros. Kiinnitys silmukan takareunaan, kuten tähänkin saakka, paitsi valkoisten silmukoiden kohdalla kiinnitys silmukan "taakse" niin, että valkoisen silmukan molemmat reunat jäävät näkyviin valmiissa työssä.
- Virkkaa mustalla yksi raitakerros.

Rannekkeen jälkeen...

- Virkkaa mustalla 1 krs, mutta kiinnitä nyt (ja tästä eteenpäin) silmukat etureunasta.
- Jatka virkkaamista, 2 s mustalla, 2 s valkoisella.
- Seuraavalla krs:lla osuta värit kohdakkain: mustat mustiin ja valkoiset valkoisiin. Näin raidat alkavat kulkea vasemmalle.
- (Jos kerroksen vaihtuessassa silmukkamäärät eivät mene tasan, lisää tai vähennä yksi silmukka. Vähentäminen: Virkkaa 2 s yhteen. Lisääminen: Tee ensin 1 s silmukan takareunaan, sitten toinen s silmukan etureunaan.)
- Virkkaa em. tavalla yhteensä 3 krs ("kuvio 1")
- Virkkaa 3 krs, mutta virkkaa joka toisen valkoisen raidan kohdalla mustaa. Muista kiepauttaa nurjalla langat ristiin mustan alueen puolivälissä, jottei nurjalle jää liian pitkiä lankajuoksuja. ("kuvio 2")
- Jatka virkkaamalla vuorotellen "kuvio 1" ja "kuvio 2"

- Jätä peukalolle aukko haluamallesi korkeudelle. Virkkaa 10 s (2 s mustaa, 2 s valkoista jne), mutta älä kiinnitä niitä edelliseen kerrokseen. Laske peukaloaukon reunasta 10 s ja kiinnitä ketju taas edelliseen kerrokseen. Jatka "kuvio 1" ja "kuvio 2":n mukaan.

Kärkikavennus

- Jatka virkkaamista, kunnes noin 2 cm puuttuu lapasen pituudesta.
- Kavenna 1 krs:lla joka toisen valkoisen raidan kohdalla (kuvan lapasissa kavennus aloitettu valkoisen katkonaisen raidan kohdalta = mustalta alueelta) virkkaamalla 2 s yhteen. Mustat 6 s --> 5 s.
(- Virkkaa välillä 1 krs kaventamatta, jos haluat loivemman kärkikavennuksen)
- Kavenna 1 krs:lla mustat 5 s --> 4 s
- Kavenna 1 krs:lla sekä mustista 4 s --> 3 s, että valkoisista raidoista 2 s --> 1 s.
- Kavenna 1 krs:lla mustat 3 s --> 2 s
- Kavenna 1 krs:lla loput valkoiset silmukat pois
- Kavenna lopussa koko ajan virkkaamalla 2 s yhteen, kunnes jäljellä on pieni aukko, jonka voit sulkea (ompelin kiinni 1 - 2 pistolla).

Peukalo

Joku näppärä voi osata tehdä tämän toisin, mutta jotta sain raidat kohdalleen, tein näin:


- Aloita virkkaaminen peukaloaukon reunasta, mustat silmukat mustiin ja valkoiset valkoisiin. Aloitin oikeasta kulmasta ja etenin alareunaa pitkin vasemmalle.
- Virkkasin kaikki alareunan silmukat (10), ja kulmassa "hävitin" 2 s, jotta peräjälkeen ei tulisi 4 s samalla värillä. Poimin siis koukulle peukaloaukon yläreunasta 2 s vähemmän. Sen jälkeen jatkoin mustat mustiin ja valkoiset valkoisiin.
- Toisessa kulmassa vastaavasti "lisäsin" kulmaan 2 s, jotta sain 4 samaa väriä olevan silmukan väliin 2 eriväristä silmukkaa.
- Jatka virkkaamista "kuvion 1" tai "kuvion 2" mukaan riippuen siitä, mille korkeudelle olet jättänyt peukaloaukon.
- Kun peukalo (sormi) on lähes kokonaan piilossa, aloita kaventaminen.
- Kavenna koko ajan virkkaamalla 2 s yhteen.
- Jäljelle jää pieni aukko, sulje se ompelemalla 1 - 2 pistolla. Omissa lapasissani peukaloiden aloituskohtien kulmat onnistuivat hämmästyttävän hyvin, mutta jos peukalon kulmiin kuitenkin jää pienet reiät, täytä ne parilla pistolla (pujottele nurjalla lankaa "täytteeksi" reiän kohtaan, niin täytepistot eivät näy oikealla puolella).

***

Jos teet lapasiin pelkkää raitaa kahdella värillä (esim. 2 mustaa, 2 valkoista), lapasten raidallinen "kuvio" on 4:llä jaollinen. Jotta saisit silmukkamäärän sopimaan omaan kokoosi, voit joko muuttaa silmukkamäärää 4 silmukan välein tai muuttaa kuvion silmukkamäärää esim. 3:lla jaolliseksi (esim. 2 mustaa, 1 valkoinen).

Kuvan lapasten, joissa on sekä yhtenäisiä ja katkonaisia raitoja, "kuvio" on vastaavasti 8:lla jaollinen.

Raitojen suunnan saat kulkemaan oikealle, jos joka kerroksella siirrät värinvaihtumiskohtaa 1 s oikealle, kuten rannekkeen valkoisissa täplissä. Raidat näyttävät silloin erilaisilta: Vierekkäin näyttää kulkevan kolme kapeaa raitaa.

Vaihtelua sekä kuvioihin että pintaan saat poimimalla osan silmukoista taka- ja osan etureunasta (esim. 2 s takareunasta, 2 s etureunasta).