Pitkästä aikaa - sukat ja kintaat! - Hey, I made something!

 
2020-11-07 

Edellisistä neulakinnastöistä onkin jo aikaa. Pitkästä aikaa sain valmiiksi sukat (suomeksi 2+2, linkki) sekä kintaat (venäjäksi 2+1+1, Sonkajärvi 2, linkki). Kintaiden kanssa sattui pieni vahinko, sillä oli tarkoitus harjata ne pesun jälkeen nurjalta puolelta pehmeiksi. Harjasin kuitenkin toisesta kintaasta vahingossa oikean puolen, joten tuli tällä kertaa tämän näköiset kintaat. Lankana Villa Laurilasta kauan sitten ostettua suomenlammaslankaa, 140 tex x 4. Kahdeksansakaraiset tähdet lisäsin kumpaankin kintaaseen vasta kuvan ottamisen jälkeen, ks. lisäkuva. Tähtikuvassa näkyy myös langan oikea väri, luonnonmusta. 

It's been a while since last time. I have a pair of socks here (Finnish Stitch UUOO/UUOOO F2, link) and mittens (Russian Stitch, Sonkajärvi 2, UUOU/OUOOO F2, link). I was planning to brush only the inside of the mittens soft and fluffy, but by mistake I brushed one of the mittens on the outside, so I had to brush them both also on the outside. An 8-pointed star embroidered as decoration on each mitten. The yarn is actually natural black, ie very dark brown, which you can see in the star photo. 

Neulakintaat venäjäksi 2+1+1 (UUOU/OUOOO F2) 
Nalbound mittens, Russian Stitch 2+1+1 

Kahdeksansakarainen tähti 
The eight-pointed stars

Tähden paikan merkitseminen 
Planning the placement of the star

Neulasukat suomeksi 2+2 (UUOO/UUOOO F2) 
Nalbound socks, Finnish Stitch 2+2 

#85, 86 

Pipo - White cap

Pipo on valmistunut jo toukokuussa 2013. Olen kuvitellut kirjailevani reunukseen jotain kivaa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi :) 

This cap was finished already in May 2013. I was planning to make some nice embroidery at the trim but haven't really had time for that.

Pipon yläosa venäjäksi 1+1+1 F1, lettireunus,
alaosa suomeksi 1+2 F1, lettireunu.s
Nurja puoli käännetty esiin.
Top of the cap, Telemark Stitch UOU/OUOU F1,
brim, Rindal Sttich UOO/UUOU F1.
The cap is turned inside out.

Pipon yläosa, alkuperäinen nurja puoli
Top part, original reverse side  (Telemark)

Pipon yläosa, alkuperäinen oikea puoli
Top part, original front side (Telemark)

Pipon alaosa, alkuperäinen nurja puoli
Brim, original reverse side (Rindal)

Pipon alaosa, alkuperäinen oikea puoli
Brim, original front side (Rindal)

# 82

Lettireunus - Braided edge

Ohops. Olen unohtanut lisätä nämä keltaiset lettireunuskintaat blogiin! Suomeksi 2+2, värjätty pietaryrtillä. Lankana Pirtin Kehräämön z-kierteinen kinnaslanka. Valmistuivat jo ajat sitten, ja värjäyskin tehtiin jo viime heinäkuussa.

Oops. I have forgotten to add these yellow mittens with the braided edge in my blog! Finnish Stitch 2+2 (UUOO/UUOOO), dyed with tansy. Yarn is from Pirtin Kehräämö, z-plied, specifially made for nalbinding. 

Lettireunus tekeillä ja langat sekaisin koko ajan :)
Making the braid, and trying to manage with tangling yarns :) 

Z-kierteinen tuppasi avautumaan peukalon avulla työskennellessä.
Todennäköisesti toimii paremmin tasona (ilman peukaloa) työskennellessä.
The z-plied yarn untwisted easily while working with thumb loops.
This yar probably works better when working flat, without thumbloops.
 

Pietaryrtti
Tansy

#79

1930-luvun kintaat Joutsenosta - 1930's mittens from Joutseno

Ruotsin digitaalisessa museossa on kuva joutsenolaisista neulakintaista, jotka on hankittu Ruotsiin vuonna 1931 (linkki). Kintaissa on kaksivärinen koristeellinen suu. (Edit: 2/2017. Alkuperäisten kintaiden värit olivat valkoinen ja kirkkaanvihreä!)

In the Swedish digital museum there is a photo of a pair of nalbound mittens from Joutseno (Finland), the pair was acquired to Swedish museum in 1931 (link). The mittens have a decorative cuff worked in two colours. In English here and there below photos. (Edit: 2/2017. Original colours were white and bright green!)

Neulakintaat, malli vuodelta 1931 joutsenolaisista kintaista.
Nalbinding mittens, a copy of mittens from Joutseno (Finland) in 1931.

Digitaalisen museon sivuilla ei ollut näistä kintaista tarkempia tietoja, esimerkiksi kintaiden kokoa. Vertasin museon kintaita omiini, muun muassa peukalonhangan ja kärjen pituutta, ja tulostin kintaiden kuva olettamassani luonnollisessa koossa. Arvioin kintaiden pituudeksi 30,5 cm. Kintaat näyttivät paperilla valtavilta! Yllättävää kyllä, valmiit kintaat eivät kädessä kuitenkaan tunnu erityisen suurilta.

On the pages of Swedish digital museum there wasn't any additional information about these mittens, nothing about the size of the mittens, for example. I compared the museum mittens to my own, the distance between thumb root and mitten top, among others, and then printed out the photo of the mittens in the supposedly natural size. I estimated the length would be about 30.5 cm (12 inches). The mittens looked huge on the paper! I was a bit surprised to find that the finished mittens do not feel too large in my hands, after all. 

Museokintaiden kuva tulostettuna oletetussa luonnollisessa koossa.
Photo of the museum mittens printed out in the presumed natural size. 

Neulakinnaspistoksi valitsin suomeksi 2+3 F2 rannekkeen koristekuvioiden vertailun perusteella, ja työskentelin tasona ilman peukalosilmukoita.

I chose to use Finnish Stitch UUOOO/UUUOOO F2, based on the two-coloured decorations on the cuff, and I did not use thumb loops but worked flat. 

Neulakintaat aluillaan, alla tulostettu kuva alkuperäisestä kintaasta.
Starting the project, a printed picture of one of the the original mittens.

Rannekkeen koristekuvion alku.
Beginnin the two-coloured decoraction of the cuff. 

Alkuperäinen ranneke ja kopio.
The original cuff and the copy of it. 

Neulakintaat, kopio joutsenolaisista kintaista vuodelta 1931.
Nalbound mittens, copied from mittens from Joutseno (Finland), in 1931.

Tavallisesti pesen valmiit neulakintaat, huovutan kevyesti ja harjaan sisäpuolen pörröiseksi. Neulakintaiden kiertymisen pesussa olen huomannut aikaisemminkin - joskus näyttää kuin pesusta olisi tullut kaksi saman käden kinnasta, ja kintaita saa käännellä ja venytellä ennen niiden asettamista kuivumaan. Pyöreäkärkisissä kintaissa kiertymisellä ei juuri ole suurta merkitystä. Näissä kintaissa on kulmikas kärki, joten kiertymisen määrä on helppo havaita.

Kintaat on aloitettu kärjestä. Peukaloaukon aloitin kummassakin kintaassa tasan reunasta (tai päätin tasan reunaan). Vasemman käden kintaan peukalo (kuvassa) on pesussa kiertynyt hieman liikaa kohti kämmentä venyttelyistä ja asetteluista huolimatta, ja se vetää kintaankärjen vinoon, kun kinnas on kädessä. Oikean käden kintaan peukalo (ei kuvaa) on vastaavasti kiertynyt hieman liikaa kämmenselän puolelle. Jos vielä teen kulmikaskärkisiä kintaita, aion kokeilla vasemman kintaan peukaloaukon siirtämistä pari kolme silmukkaa sivutaitteesta kämmenselän puolella ja oikean käden peukaloaukon siirtämistä saman verran kohti kämmentä tai mahdollisesti päättämistä tasan reunaan, kuten näissäkin kintaissa - oikean käden kinnas nimittäin istuu käteen suht hyvin näinkin.

Suurin kiertymä on kintaansuussa. Vihreä nuoli osoittaa kohdan, johon päättelin viimeisen kerroksen. Punainen katkoviiva ja rasti osoittavat kohdan, jonne päätelty kohta on siirtynyt. Kiertymää on kintaansuussa siis noin 4-5 cm! Jos etenkin pitkävartisissa neulakintaissa haluaa päättelykohdan pysyvän ranteen sisäpuolella pesun/huovutuksen jälkeenkin, kannattanee viimeinen kerros päätellä vasemmassa kintaassa reilusti lähemmäs peukalon reunaa ja oikeassa kintaassa lähemmäs pikkusormen reunaa.

Nuolet osoittavat pesun jälkeisen kiertymisen.
Arrows mark the places where the twisting caused by washing can be seen.  

Usually I wash the finished nalbinding mittens and felt them slightly, and also brush the insides fluffy afterwards. Nalbinding mittens tend to twist in washing - sometimes I seem to have two mittens of the same hand, and I have to stretch them before setting them to dry. With mittens with round top the twisting is not really an issue, though. These mittens have a square top so the amount twisting is easy to detect. 

I started these mittens at the top. The hole/slit for thumb was placed right at the edge/side in both mittens. In the left hand mitten (on the photo above) the thumb has twisted slightly too much towards the palm. That causes the mitten top to twist when you wear the mitten. In the right hand mitten (no photo) the thumb has twisted slightly too much towards to back of the hand. If I am yet to make another pair of mittens with square top, I will probably try to position the thumb hole of the left hand mitten two or three stitches on the side of the back of the hand (instead of being straight at the side), and respectively the thumb hole in the right hand mitten two or three stitches towards the palm, or possibly leaving the right hand thumb hole as it is in these mittens, right at the side - that is because the right hand mitten fits hand pretty nicely after all. 

The greatest amount of twist is in the cuff edge. The green arrow points the place where I finished the last row. The red dotted line and the red x mark how much the cuff has twisted in washing - that is 4 to 5 cm! In case you are making long-cuffed nalbinding mittens, and you want the finishing point to stay on the inner wrist side of the mittens even after washing and/or felting, it is probably best to finish the last row nearer the thumb in the left hand mitten, and nearer the little finger in the right hand mitten. 

Yksi tapa sulkea peukalon kärki.
One way to close the top of the thumb. 

#78

Neulasormikkaat - nalbound gloves

Joulupäivänä oli kässäpäivä, ja sain vihdoin ja viimein valmiiksi nämä neulakinnastekniikalla tehdyt sormikkaat, jotka aloitin jo 1,5 vuotta sitten.

I finally finished these nalbound gloves which I started already 1,5 years ago. 

Neulakinnastekniikalla tehdyt sormikkaat - neulasormikkaat
Nalbound gloves

Ylempänä "haravaisia yhdellä ja kolmella kantilla", alempana "puolinaisia omenaisia jalkojen kanssa".
Upper pattern "rakes with one and three arms", bottom "halved apple(si)s with legs".

Kirjontamallit ovat Theodor Schvindtin kirjasta Suomalaisia koristeita - ompelukoristeita, vuodelta 1895, karjalaista nurjatonta etupistokirjontaa. Vapaalla kädellä ja hieman hapuillen. Pesu ja kevyt vanutus ennen kirjotaa tosin tiivisti pintaa aika kivasti ja helpotti kirjontaa.

The embroidery patterns are from Theodor Schvindt's book Suomalaisia koristeita - ompelukoristeita (Finnish embroidery) in 1895, reversible double running stitch (Holbein Stitch). The embroidery looks a bit shaky as I was working free hand, plus the uneven nalbound surface gives bit of extra challenge, though washing and gently fulling the gloves before embroidery did tighten the material quite nicely.

Ohje ;)
My pattern ;) 

Neulasormikkaat, suomeksi 2+2, UUOO/UUOOO F2
Nalbound gloves, Finnish Stitch 2+2, UUOO/UUOOO F2

Sormenpäähapsut sormikkaissa ovat vanhojen kokovalkeiden kirkkosormikkaiden malliin, koska pyhänä käsien tuli olla joutilaina. Karjalaista nurjatonta etupistokirjontaa tosin sormikkaissa tai neulakintaissa tietääkseni ole käytetty.

The braided tassels at finger tips are like in the old all-white church mittens, because on Sundays the hands were not supposed to be used for working. The Carelian reversible double running stitch, however, has not been used in nalbinding gloves or mittens as far as I know. 

Lankana joskus aika kauan sitten ostamani Villa Laurilan angorakaneista Pirtin Kehräämöllä kehrättyä, 30 % angorakania, 70 % lammasta. Lanka on pehmoista eikä siksi ehkä kovin kestävää, ja osin siitä syystä näistä ensimmäisistä testisormikkaista ei alunperinkään ollut tarkoitus tulla käyttösormikkaita.

Yarn from Finnish Villa Laurila's angora rabbits, spun by Pirtin Kehräämö, 30 % angora rabbit, 70 % wool. This yarn is soft and probably not very durable, so that's one reason I had not planned to make these first test gloves for real everyday use. 

Langan jatkaminen letittämällä.
Plicing the yarn by braiding. 

Neulankärki osoittaa kohdan, jossa letitetty jatkos näkyy. Tai siis ei juurikaan näy :)
Needle tip points to the braided splice. You can hardly see it :) 

Tilapäiset apuketjut sormiväleissä, kun arvioin, montako silmukkaa väleihin tarvitaan.
I crocheted temporary chains to help me to estimate how many stitches I need between fingers. 

Alimman kuvan ottamisen jälkeen jouduin muuten purkamaan aloitetut sormet siinä vaiheessa, kun aloitin peukaloa ja tajusin, että valmis peukalo tulee kääntämään sormikasta eri asentoon kädessä, siis verrattuna kuvan ottohetken tilanteeseen, jossa peukaloa ei vielä ollut aloitettukaan. Ehdottaisin siis, että peukalon voisi ainakin aloittaa ennen kuin mallailee sormien paikkoja.

By the way, after having taken the photo above, I had to undo the fingers I had started, because when I started the thumb, I realized the finished thumb will twist the glove in another position, I mean compared to the situtation without a thumb (as in the photo above). So, I would recommend at least starting the thumb (if not finishing it) before checking the places for fingers. 





#76

Museon arkistossa Osa 3 - In the Museum Archives Part 3

In English at the bottom

Tämä postaus on kolmas ja viimeinen osa pitkästä postauksesta, joka liittyy Seurasaari-lehden vuoden 1957 kyselyyn nro 3 eli "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuihin vastauksiin. Kävin lukemassa vastausliuskat museoviraston arkistossa.

Venäjäksi 1+1+2, lettireunus, Vehmasjärveltä.
Russian Stitch UOUU/OOUOU, plaited edge, F1, from Vehmasjärvi. 

Mitäs muuta...

Säkkijärveltä löytyi pisto 3+3 F3 (UUUOOO/UUUOOOO), josta ei ollut mallipalaa, mutta vastaaja erittäin selväsanaisesti kuvailee kiinnityssilmukoiden määräksi kolme: yksi uusi ja kaksi vanhaa. Tämä kiinnitystapa vaikuttaa olleen harvinainen.

Karjalasta (ei tarkempaa paikkakuntatietoa) ja Säämingistä pujottelutapa 4+4 (UUUUOOOO/UUUUOOOOO).

Metsäpirtistä oli mallipala 2+3 'peilikuvana' eli 2:n yli, 3:n ali, lettireunuksella 
(OOUUU/OOOUUO), mallipala venäjäksi 2+1+2, ja kuvaus myös Ruskealassa käytetyn 2+5 -piston muunnoksesta venäjäksi 2+4+1, jota Metsäpirtissä pidettiin kauniimpana. Valitettavasti vastauksesta ei yksiselitteisesti ilmene, kumpaan suuntaan viides lanka peukalon takana käännetään, joten on mahdollista, että kyseessä olisi pisto 2+4+po (=viimeinen silmukka pyöräytetään, neulankärki oikealle). Toisaalta Metsäpirtistä olleet muut kuvaukset ja näytteet olivat venäjäksi eivätkä pyöräyttäen.

Kumpi näistä nyt sitten onkaan kauniimpi :) ?
Which one of these two is the prettier one :) ?

Venäjäksi 2+4+1
Russian Stitch UUOOOOU/OUUUUOO

Pyöräyttäen 2+4+po
Turning Stitch 2+4+tr

Sulkavalta oli kuvaus 'vennääks' neulomisesta 1+4+1 (UOOOOU/OUUUUOO), ja Vehmasjärveltä oli mallipala 1+1+2 lettireunuksella (UOUU/OOUOU)

Ruskealasta oli mallipala 2+5 (UUOOOOO/UUUUUOO), ohuesta langasta. Sama pisto kuvattiin myös Metsäpirtistä.

Pyhäjoelta löytyi pisto käänteisillä silmäluvuilla eli suomeksi 5+2
(UUUUUOO/UUOOOOOO). Tässä Pyhäjoen piston 5+2 kuvauksessa selkeästi puhuttiin peukalon päällä ja peukalon alla olevista langoista, mutta...


... monissa kuvauksissa puhuttiin neulan alle tai päälle jäävistä langoista. Tarkemmista kuvauksista, silmukkamääristä ja mallipaloista pystyi päättelemään, että osalle vastaajista neulan 'alle' jäävät langat olivat peukalosilmukat eli ne, jotka piston alussa jäivät tavallaan neulan alle, kun neula työnnettiin peukalon takana olevista silmukoista läpi, ja neulan 'päälle' jäävät langat olivat sitten ne, jotka poimittiin neulalle peukalon takana.

Mutta - osalle vastaajista sama ilmaisu neulan 'alle' jäävistä langoista tarkoittikin päinvastaista, eli 'alle' jäävät langat olivat ne, jotka oli poimittu neulalle, ja jotka jäivät neulan alle, kun neula käännettiin kohti peukaloa, ja neulan 'päälle' jäävät langat olivat peukalosilmukat, joiden läpi neula työnnettiin.

Alla ja päällä saattoi myös tarkoittaa eri asiaa riippuen siitä, neulottiinko pisto kokonaan tasona (vain pari vastaajaa sanoi, ettei käytä lainkaan peukalosilmukoita) vai oliko peukalosilmukka(-t) peukalon päällä koko piston ajan vai vain osan aikaa (vrt. esimerkiksi Aili Kurosen tapa neuloa venäjäksi).

Monet vastaajista pudottivat kaikki peukalosilmukat pois peukalolta piston loppuvaiheessa, ennen kuin neula vedettiin läpi. Tämä lienee työskentelytapa, josta olen käyttänyt nimitystä "pudota & poimi". Peukalosilmukat pudotetaan pois, mutta jos pistoon tarvitaan kolme peukalosilmukkaa, kiristetään ensin uusin silmukka peukalolle, ja neulalla nostetaan sen jälkeen kaksi pudotettua silmukkaa takaisin peukalolle, jotta saadaan jälleen kolme peukalosilmukkaa.

"Kuudella langalla" tarkoitti osalle vastaajista venäjäksi 2+2+2, mutta osalle suomeksi 3+3 tai suomeksi 2+2 F2. Samoin "viidellä neulominen" tarkoitti osalle venäläistä pujottelutapaa, esimerkiksi 1+2+2, mutta osalle suomeksi 2+3.

Kun otettiin "4 lankaa alle ja 2 päälle", se tarkoitti ainakin kahdessa vastauksessa venäläistä pujottelutapaa 2+2+2, eikä suomeksi 4+2 tai 2+4.

Osa työkuvauksista oli erittäin monitulkintaista luettavaa, ja harmi kyllä, näissä tapauksissa oli usein mahdotonta tehdä täysin varmoja päätelmiä.


Tässä linkki Osaan 1 ja Osaan 2



In English

This blog post is the third of three, concerning the Finnish national nalbinding survey in 1957. I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA), reading the written answer sheets (about 1500 ones), and looking for new nalbinding stitches.


So, what else...

From Säkkijärvi there was Finnish Stitch 3+3 F3 (UUUOOO/UUUOOOO). The respondent had not included a sample, but the description about three connection stitches was very clear (one new, two old ones). This F3 connection type seems to have been a rare one.

From Karjala (information about exact place missing) and Sääminki there was the Finnish Stitch 4+4 (UUUUOOOO/UUUUOOOOO).

From Metsäpirtti there were several samples, one of which was Finnish Stitch 2+3 'mirror image', with plaited edge (OOUUU/OOOUUO), a sample of Russian Stitch 2+1+2 (UUOUU/OOUOOO), and Finnish Stitch 2+5, and its variant Russian Stitch 2+4+1, which was thought to be stronger and more beautiful. Unfortunately the description is not unambiguous, and doesn't say exactly to which direction to turn the fifth loop, so it is possible that the stitch would actually be Turning Stitch 2+4+tr. On the other hand, other samples from Metsäpirtti were made with Russian Stitch.

From Sulkava there was a description of Russian Stitch 1+4+1 (UOOOOU/OUUUUOO),
and from Vehmasjärvi a sample of Russian Stitch 1+1+2, plaited edge (UOUU/OOUOU)

From Ruskeala there was a sample of Finnish Stitch 2+5 (UUOOOOO/UUUUUOO), made of
thin yarn. The same stitch was described by a respondent from Metsäpirtti, too.

From Pyhäjoki there was a description with reversed loop counts, ie Finnish Stitch 5+2 (UUUUUOO/UUOOOOOO). In this description from Pyhäjoki it was clearly about the loops on the thumb, and under the thumb, but... 


... in many of the descriptions the respondents wrote about yarns under or over needle. On the basis of the descriptions, loop counts, and samples, it was possible to reason that for some respondents the loops 'under' the needle meant thumb loops, ie those which in the beginning of the stitch were sort of 'under' the needle when the needle was inserted into the loops behind the thumb, and the loops 'over' the needle meant those which were picked up onto the needle behind the thumb.

But - for some other respondents, the loops 'under' the needle meant the opposite! That is, the loops 'under' the needle were those that had been picked up onto the needle and which were under the needle when the needle was turned towards the thumb, and the loops 'over' the needle meant the thumb loops, through which the needle was inserted.

Under and over meant sometimes different things also depending on the technique - whether the stitch was made flat (only few respondents mentioned they do not use thumb loops at all), or whether the thumb loop (or loops) were held around the thumb all the time during each stitch, or only part of the time (e.g. Aili Kuronen's way of nalbinding Russian Stitch).

Many respondents seemed to drop off all the thumb loops before they pulled the needle through, then tension a new thumb loop. This is likely what I have been calling "drop & pick up" technique. If your stitch requires three thumb loops, you drop off them all at the end of the stitch, then tension a new loop around the thumb, and lift two dropped loops back onto the thumb, in order to have three thumb loops again. 

Nalbinding with 'six' loops, meant for some of the respondents Russian Stitch 2+2+2, but for some it meant Finnish Stitch 3+3, or Finnish Stitch 2+2+ F2. Likewise, nalbinding with 'five' loops, meant Russian Stitch (e.g. 1+2+2) for some respondents, but Finnish Stitch 2+3 for others.

When the stitch required "4 loops over and 2 under", at least in two cases that meant Russian Stitch 2+2+2, instead of Finnish Stitch 4+2 or 2+4. 

From time to time the descriptions were pretty challenging to understand, and in those cases it was often impossible to make reliable conclusions.

Links to Part 1 and Part 2

Museon arkistossa Osa 1 - In the Museum Archives Part 1

In English at the bottom.

Kävin parina sateisena päivänä museoviraston arkistossa tutkailemassa Seurasaari-lehdessä 1957 julkaistuun kyselyyn nro 3 "Missä vielä valmistetaan neulakintaita" saatuja vastauksia ja liitteinä olleita neulakinnasnäytteitä. Tämä kyselyaineistohan on se, johon perustuen Toini-Inkeri Kaukonen kirjoitti neulakinnasartikkelinsa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisuun 1960.

Ajatuksena oli etsiä aineistosta mahdollisia uusia pujottelutapoja, siis sellaisia, joita Kaukonen ei ole maininnut 1960 artikkelissaan. Toinen kiinnostuksen kohde olivat erilaiset tavat tehdä aloitussilmukoita.

Venäjäksi 3+2+2, lettireunus 2 langalla, Sonkajärvi
Russian Stitch UUUOOUU/OOUUOOUU F1, from Sonkajärvi 

No, löytyihän niitä!

Kaukosen 1960 julkaistussa neulakinnasartikkelissa mainittiin 14 erilaista neulakinnaspistoa ja esitettiin kaaviokuva mordvalaisista pohjesukista (=pelkät säärystimet, ei sukkaosaa) ja lisäksi mainittiin pujottelutavat puoli- ja täyskarjalainen sekä puoli- ja kokovenäläinen.

Samasta, 1957 kerätystä, aineistosta löytyi näiden lisäksi 12 uutta neulakinnaspistoa, joita on käytetty Suomessa, mutta joita ei ole mainittu Kaukosen artikkelissa. Näistä 12 pistosta 10 on sellaisia, joista en ole nähnyt mainintaa muissakaan lähteissa Suomessa tai muualla. Lisäksi on kolme pistotapaa, joiden kuvaus aineistossa ei ole täysin yksiselitteinen, mutta kuitenkin todennäköinen (2+3½), tai kuvauksen perusteella kyse voi olla joko venäläisittäin tai pyöräyttäen neulotusta pistosta (2+4+1 vs 2+4+p, ja 1+4+1 vs 1+4+p).


Venäjäksi 3+3+3
- ei uusi, mutta aloitetaan tästä

Kaukosen artikkelissa ohimennen mainittulle pujottelutavalle venäjäksi 3+3+3 
(UUUOOOUUU/OOOUUUOOOO), josta artikkelissa ei ollut paikkakuntatietoa, ja josta tästä syystä olin itse arvellut, että onkohan pistotapaa todella käytetty vai onko Kaukonen vain maininnut sen esimerkinomaisesti - niin kyllä vain, tälle pistotavalle löytyi aineistosta vahvistus. Sitä on käytetty useammallakin paikkakunnalla, muun muassa Riistavedellä, Suistamolla, Suojärvellä, Uukuniemellä, Korpiselällä ja Kuusjärvellä. Vastaajat mainitsivat tätä pujottelutapaa, "yhdeksän takaa" tai "yhdeksästä piällitse", käytetyn, jos haluttiin vahvat kintaat tai jos käytettävä lanka oli hienoa.

• Tässä kohtaa lienee hyvä mainita, että erään näytteen lanka oli vastaajan mukaan 'paksua' eli noin 7 veljestä -langan paksuista (käytän usein 7 veljestä -lankaa vertailukohteena, koska kaikki suomalaiset neulojat tietävät sen), ja saman vastaajan toisen näytteen lanka 'hienoa' eli umh, todella ohutta ja löyhää, alle puolet 7 veljestä -langan paksuudesta. Usea vastaaja mainitsi, että kintaisiin käytetään paksua lankaa, "paksumpaa kuin sukkalanka". Ilmeisesti tuohon aikaan, 1950-luvulla, paksu ja ohut lanka tarkoittivat hieman eri asioita kuin nykyisin. Tämä siis vain henkilökohtainen käsitykseni. Itsekin neulon sukat ohuemmasta langasta kuin 7 veljestä, mutta monille tuo 7 veljestä -lanka on nimenomaan se sukkalanka. Kyselyn vastausten ja näytteiden perusteella arvelisin kuitenkin, että tuohon aikaan "paksu lanka" tarkoitti todennäköisesti suunnilleen nykyisen 7 veljestä -langan paksuista lankaa. Monet näytteistä olivat ohuemmasta langasta.

Venäjäksi 3+2+2

Kaukosen artikkelissa mainitulle venäjäksi 3+2+2 -pujottelutavalle (UUUOOUU/OOUUOOOO) en löytänyt suoraa vastinetta aineistosta, mutta kyseisen pujottelutavan muunnosta on käytetty Sonkajärvellä: venäjäksi 3+2+2/2+2+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOUU) eli piston lopussa tehdään lettireunus kahdella langalla tavallisen yhden sijaan. Tästä erikoisemmasta pujottelutavasta oli onnekkaasti mallipala vastausliuskan mukana. Testasin tätä pujottelutapaa, ja tuo kahden langan lettireunus vaikuttaa tekevän kiinnityssilmukan kohdasta tukevamman.


Viimeisen poimittavan langan halkaiseminen neulalla 

Halkaistuista tai puolikkaista silmukoista Kaukosen artikkelissa ei ole mainintaa lainkaan. Kaisa Leinosen gradun (2000) haastatteluaineistossa puolikkaan silmukan pistoja kuitenkin esiintyi. Näitä pistotyyppejä tunnetaan myös ruotsalaisista neulakinnaskirjoista. Pujottelutapoja, joissa viimeinen poimittava silmukka halkaistaan neulankärjellä, löytyi kuitenkin tästäkin aineistosta (museoviraston neulakinnaskysely 1957) eri paikkakunnilta Suomesta:

Vimpelistä  1+2½ (UOOo/uUUOO), sama todennäköisesti myös Tervolasta (puhutaan peukalon päällä olevasta langasta yksikössä), Kaustisilta 1+3½ (UOOOo/uUUUOO) ja Kaustisilta mahdollisesti myös 2+3½ (UUOOOo/uUUUOOO) (puhutaan peukalosilmistä monikossa), Kuolemajärveltä 2+2½ (UUOOo/uUUOOO), ja lisäksi sellaisia kuvauksia, joissa sanotaan vain 1½ tai 2½, mutta ei täsmennetä peukalosilmukoiden määrää.

Nuo pienet o/u :t siis tarkoittavat silmukan halkaisua neulankärjellä. (Oma muunnelmani Hansenin koodiin.)

Jäin ihmettelemään, miksi Kaukonen on päättänyt jättää nämä puolikkaan silmukan pistot pois artikkelistaan.


Kävin museoviraston keruuarkistossa ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten. Silloin tutustuin vain niihin mallipaloihin, jotka oli erotettu kyselyn vastausliuskoista omaan laatikkoonsa. Pian käyntini jälkeen keruuarkisto suljettiin vuodeksi ja näytteet (sekä Kaukosen artikkelissa julkaistut Mäkelän piirroskaaviot) siirrettiin Orimattilan keskusvarastoon, joka tosin on jollakin aikataululla siirtymässä Vantaalle (Yle Uutiset 27.4.2015). Vastausten mukana näytteinä saadut kokonaiset kintaat on siirretty esinekokoelmiin. Museoviraston arkistoon Helsinkiin jäivät vain kirjalliset vastausliuskat (noin 1500 kpl) ja niiden liitteenä muutamia pienempiä näytteitä. Aineisto on siis hiukan harmittavasti hajotettu eri säilytyspaikkoihin, joten aina tekstiä ei pysty vertaamaan mahdolliseen näytteeseen, mutta tällä kertaa halusin kuitenkin nimenomaan selata läpi nuo kirjalliset vastausliuskat.

Tästä museopostauksesta tuli niin pitkä, että jaan sen osiin.
Linkki osaan 2


In English 

I spent a couple of rainy days in the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA) reading the answer sheets of the national Nalbinding Survey made in 1957. Some of the answers included small nalbinding samples. Toini-Inkeri Kaukonen wrote her nalbinding article (1960) based on this survey material.

I was hoping to find from the survey material potential new nalbinding stitches, such that Kaukonen has not mentioned in her article (1960). My other interest was to look for different ways of making the first loops.

Well, I did find something!

In her nalbinding article in 1960 Kaukonen mentions 14 different nalbinding stitches, shows a diagram of the stitch used in a pair of Mordovian leg warmers, and also mentions nalbinding stitches half Carelian, full Carelian, half Russian, and whole Russian.

In the same, in 1957 gathered material I found, in addition to those mentioned above, 12 new nalbinding stitches which have been used in Finland, but which Kaukonen did not mention in her article. Ten of these 12 stitches are such that I have not seen them in other sources either, in Finland or elsewhere. In addition there are three stitches the description of which is ambiguous, but probable (2+3½), or the description leads to two alternative interpretations (2+4+1 vs 2+4+tr, and 1+4+1 vs 1+4+tr).
Russian Stitch 3+3+3 
- not a new one, but let's start from it

A Russian Stitch version 3+3+3 (UUUOOOUUU/OOOUUUOOOO) which was only briefly mentioned in Kaukonen's article, and which did not include information about any specific place or village, made me ponder if this multilooped stitch type had ever been used, or if Kaukonen had just mentioned it as an example of a potential stitch version. Well, according to the survey material, yes, this stitch RS 3+3+3 has really been used in Finland, and perhaps a small surprise is that it has been used in several places, for example Riistavesi, Suistamo, Suojärvi, Uukuniemi, Korpiselkä, and Kuusjärvi. The persons who had mentioned this stitch type, "behind nine" or "over nine", in their replies, wrote that 3+3+3 was used when one wanted strong mittens, or when the yarn was fine.

• At this point it is probably worth mentioning that one respondent had included nalbinding samples, one of which was according to the respondent (I would use here a gender neutral word for him/her if only there was one in English) made in "thick yarn", which was approximately as thick as Cascade 220 yarn (I hope you know that yarn, or get some idea about its thickness), and another sample, which was made in "fine yarn", which was umhh very thin and loose spun, less than half of the thickness of Cascade 220. Several respondents wrote that they use thick yarn for nalbound mittens. I am skipping here a couple of sentences, as the Finnish sock yarn tradition may be different from that in other countries, but I think at the time of the nalbinding survey in 1950's, "thick yarn" probably meant something similarish to Cascade 220. 

Russian Stitch 3+2+2

I did not find a fully corresponding sample from the survey material for the Russian Stitch 3+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOOO) mentioned in Kaukonen's article, but I did find a variant of that stitch from Sonkajärvi: Russian Stitch 3+2+2/2+2+2+2 (UUUOOUU/OOUUOOUU), that is, there's a plaited edge with two loops instead of just one. Happily this respondent had included a sample with the answer sheet. I made a small swatch using this stitch type, and it seems the plaited edge with two loops makes the connection stronger.

Splitting the last loop with the needle

There's not a word of split loops in Kaukonen's article. (Finnish) Kaisa Leinonen writes in her Master's Thesis (2000) that some of her interviewees knew split loop stitches. They are also familiar from Swedish nalbinding books. Nalbinding stitches in which the last loop to pick, is split with the needle tip, however, do exist also in the Finnish 1957 nalbinding survey material, in different places:
In Vimpeli  1+2½ (UOOo/uUUOO), and the same probably also in Tervola (the respondent writes about the thumb loop in singular), in Kaustinen 1+3½ (UOOOo/uUUUOO), and in Kaustinen possibly also 2+3½ (UUOOOo/uUUUOOO) (the respondent talks about thumb loops in plural), in Kuolemajärvi 2+2½ (UUOOo/uUUOOO), and in addition to those, descriptions with only "1½" or "2½", but the number of thumb loops is not specified.

The small o/u's mean the yarn/loop is split with the needle tip (ie. insert the needle tip in between the plies). (That's my modification for the Hansen's Notation. )

While sitting in the archives, reading the answer sheets, I was left wondering why an earth had Kaukonen decided to leave these split loop type of stitches entirely out of her article. 


The first time I visited the archives of the Finnish National Board of Antiquities (NBA) was about five years ago. At that visit I had a look at those nalbinding samples only that had been separated from the answer sheets, and placed in a black cardboard box. Soon after my visit, that part of the archives was closed for a year, and the samples (and nalbinding diagram drawings made by Mäkelä, published in Kaukonen's article) were moved to NBA's central store in another town. Some respondents had sent also whole mittens, and those mittens have been moved to the ethnology collections. In the archives in Helsinki there are now only the answer sheets (about 1500 ones), and some small nalbinding samples attached to them. As you can see, the survey material has been divided, unfortunately, so it is not always possible to compare written answers to the samples. Luckily I wrote down some notes also during my first visit. In this visit, however, I wanted to leaf through those answer sheets specifically. 


This post became so long that I will share it in three parts.
Link to Part 2 

Kaalirautoja ja omenoita - Apples and Cabbage chopping tools

2013-01-01

Hyvää uutta vuotta :) !
Happy New Year :) ! In English at the bottom of the page.

Neulakintaat, suomeksi 1+3, karjalaista nurjatonta etupistokirjontaa.
Nalbinding mittens in Brodén Stitch with Carelian reversible double running stitch embroidery (Holbein stitch).

Näissä harmaissa kintaissa on neulakinnastekniikkana suomeksi 1+3 (F1, yksi reunasilmukka). Ruotsissa tämä pujottelutapa vaikuttaa olevan yleinen, kenties jopa tunnetuin, mutta on tätä täällä Suomessakin käytetty. Haastattelin syksyllä 2010 muutamia neulakintaantekijöitä, joista yksi (s. 1923) oli kotoisin Savitaipaleelta, Kaakkois-Suomesta, ja joka oli oppinut pujottelutavan 1+3 kotonaan Savitaipaleella 1930-luvulla. Muita neulakinnastekniikoita heillä kotona ei ollutkaan tunnettu.

Koristeet on ommeltu karjalaisella nurjattomalla etupistokirjonnalla, ja kuviot ovat Theodor Schvindtin kirjasta Suomalaisia ornamentteja (1895). Kämmenselässä olevan kuvion nimi on "Puolitekoisia kaaliraudanpäitä pienen omenaisen ympärillä" ja ranteessa "pieniä siankitalakisia". Suomenmuseotonline.fi :sta löytyi tällainen kuva S-muotoisesta kaaliraudasta.

Nurjatonta etupistokirjontaa on käytetty, ja käytetään, karjalan ortodoksiseen uskontoon kuuluvissa käspaikoissa, mutta myös mm. naisten puseronhelmoissa. Nurjattomalla etupistokirjonnalla koristettu käspaikka on samanlainen molemmin puolin, nurjaton. Etupistokirjontaan on yleensä käytetty punaista lankaa. Samanlaista nurjatonta etupistokirjontaa on käytetty myös monissa muissa maissa, mm. Venäjällä, Ukrainassa ja Intiassa.


In English

These gray nalbound mittens with embroidery in Holbein stitch, were made in Brodén Stitch UOOO/UUUOO, F1 (aka suomeksi 1+3). In the neighbouring country Sweden this nalbinding stitch was made well-known by Märta Brodén when she wrote her Nålbindning book in the 1970's, but this stitch type has been known here in Finland as well. In autumn 2010 I interviewed some older nalbinders, and one of them was born (1923) in Savitaipale, South-East Finland. She had learnt nalbinding in her home in 1930's, and this stitch UOOO/UUUOO F1 was the only one known in her family.

The embroidery technique known from the Carelian ritual towels, käspaikka, and the patterns are from Theodor Schvindt's book Finnish Ornaments (1895). The pattern on the back of the hand is called "Half-made cabbage chopping tools surrounding a small appple", and the one at the cuff "small pig palates". Interesting names, huh ;) . Here's a photo of a 'kaalirauta', cabbage chopping tool, on suomenmuseotonline.fi.

In Finnish Carelia 'käspaikka' ritual towels are part of the Orthodox religion. The technique 'nurjaton etupistokirjonta' - reversible double running stitch or Holbein stitch - is known also in Russia, Ukraine, and many other countries. The idea is to use the running stitches in a way which creates a reversible ritual towel, there is no 'wrong' side. In some older photos I found that these figures have also been used to decorated for example women's blouses, but I have not seen them used in mittens. 

#68

Pystyraitaa - Vertical Stripes

... vai kuusimetsää? Jotenkin näistä tulee mieleen pohjoisen pitkät, laihat kuuset.

... or spruces? Somehow the pattern brings to my mind the long, narrow spruces in the Northern Finland. In English at the bottom.


Pystyraitaiset neulakintaat
Nalbinding mittens with vertical stripes

 

Nurja puoli - ei lankajuoksuja
Reverse side - no loose yarn loops

Syksyllä 2010 Aili Kuronen näytti minulle oman tapansa tehdä kintaanreunaan 2-värisen koristeraidan. Ailin tekniikan juju on siinä, että odottava väri poimitaan mukaan pistoon, eikä nurjalle jää ylimääräisiä lankajuoksuja. Viime vuonna tein Kaukosen artikkelin erään valokuvan ja Ailin tekniikan innoittamana täplikkäät neulakintaat, ja nyt sitten oli pystyraitaisten neulakintaiden vuoro.

Tekniikkana suomeksi 1+2, ja lankana Villa Laurilan 4-säikeinen suomenlammaslanka 140 tex x 4. Lapaset ovat noin 10-vuotiaan kokoa, ja silmukoita yhteensä 48. Kuvioleveys on 8 silmukkaa eli kumpaakin väriä on 4 silmukkaa.

In autumn 2010 Aili Kuronen showed me her way of working a 2-coloured decoration for the mitten cuff. The clue of Aili's technique is that the 'waiting' colour is picked up and locked into each stitch, so there won't be loose yarn loops on the reverse side. Inspired by a photo in Kaukonen's article (1960), and by Aili's technique, I made a pair of nalbound mittens with a kind of spotted pattern last year, and now it was turn for nalbinding vertical stripes.

Mammen Stitch UOO/UUOO F1, yarn from Villa Laurila, 4-plied Finnish Sheep breed yarn, 140 tex x 4. The mittens fit for a 10-year old, and there are 48 stitches total. The pattern is 8 stitches, meaning there are 4 stitches of both colours.
 #64

Kirkkokintaat - Church Mittens

Kirjoissa on mainintoja neulakinnastekniikalla tehdyistä, värikkäästi koristelluista kirkkokintaista tai sulhaskintaista, erityisesti Etelä-Karjalan alueelta.

Decorated church mittens or groom's mittens made in nalbinding, especially from South Carelian Finland, are mentioned in quite a many books. In English at the bottom of the page.

Kirkkokintaat tai sulhaskintaat.
Church mittens or Groom's mittens.



Kirkkokintaiden / sulhaskintaiden ranneke.
Cuff in the Church mittens or Groom's mittens.

 

Kirkkokintaiden / sulhaskintaiden tupsut.
Tassels in the Church mittens or Groom's mittens.



Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa on esillä vanha, koristeltu kinnaspari, jonka koristeluja olen näissä omissa kirkkokintaissani seurannut. Täysin samanlaiset koristelut eivät ole, sillä alkuperäiset kintaat olen nähnyt vain vitriinin lasin läpi ja näyttelytilan valaistus oli hämärä, kuten museoissa usein.
Alkuperäisissä kintaissa käytetty neulakinnastekniikka jäi arvoitukseksi, sillä en onnistunut saamaan niin hyviä ja tarkkoja valokuvia, en salamalla enkä ilman, että kintaiden pintarakenteen olisi erottanut riittävän selvästi. Todennäköisesti tekniikka kuitenkin on suomeksi, mutta sitä en pysty arvailemaan, olisiko kyseessä suomeksi 2+2 vai kenties suomeksi 2+3 vai jokin muu pujottelutapa. Näyttää siltä, että alkuperäisissä kintaissa olisi käytetty kahta eripaksuista valkoista lankaa: ranteesta sormiin paksumpaa - selkeästi paksumpaa kuin tämä minun käyttämäni -  ja varsinaisessa rannekeosuudessa ohuempaa.

Koristelut on alkuperäisissä kintaissa tehty punaisella ja sinivihreällä langalla. Tosin saattaa olla, että salamavalo vääristi langan väriä. Punaista lankaa on kahta paksuutta, 'tavallista' ja ohutta, ja vihreää vain ohutta. Punaista lankaa on myös kahta eri sävyä: rusehtavaa punaista ja puhtaampaa punaista, ikään kuin rusehtavanpunainen lanka olisi loppunut kesken ja työ olisi viimeistelty toisella punaisella. Aivan kintaansuun reunassa oleviin ensimmäisiin kahteen koristeraitaan on käytetty ohuempaa punaista (ja vihreää) ja keskellä oleviin pitkiin siksakkikuvioihin on käytetty paksumpaa punaista (ja ohutta vihreää). Minulla kuitenkin oli vain yhtä vahvuutta lankaa, ja käyttämäni lanka olikin hieman liian paksua erityisesti kintaanreunan pieniin siksakkikuvioihin. Ottamieni valokuvien perusteella en myöskään päässyt täyteen varmuuteen siitä, millä tavalla reunasta laskien toiset pienet siksakkikuviot ja vaakaviivat on alkuperäisissä kintaissa tehty.

Omissa kirkkokintaissani käytin Villa Laurilan 3-säikeistä suomenlammaslankaa. Olisin mieluummin käyttänyt 4-säikeistä, mutta sitä minulla oli vanhasta erästä jäljellä liian vähän. Langan ohuudesta johtuen valitisin pistoksi suomeksi 2+3 eli kaksi silmukkaa jää peukalolle ja kolme poimitaan takaa neulalle.

Kintaisiin valitsin suomalaisissa neulakintaissa tyypillisen kulmikkaan kärjen. Aloitusketjuun neuloin 32 silmukkaa, ja levensin kintaita kummassakin reunassa yhdellä silmukalla (kaksi silmukkaa siis joka kerroksella) seuraavien 11 kerroksen ajan (yht. 84 silmukkaa). Seuraavilla kahdella kerroksella (12. ja 13.) en lisännyt silmukoita, ja peukaloaukon jälkeen lisäsin silmukoita taas kahdella kerroksella (14. ja 15.). Sen jälkeen lisäsin silmukoita rannekkeessa vain joka toisella kerroksella, ja viimeisellä kerroksella (24.) silmukoita oli yhteensä 96. Myös peukalosta päätin tehdä kulmikaskärkisen, kuten eräs Joutsenosta kotoisin oleva kintaantekijä kertoi aina tekevänsä.

Valmiit kintaat pesin ja samalla huovutin niitä hieman pienemmiksi ennen koristelua. Sitten tuli yllätys. Yhtäkkiä minulla kellui pesuvedessä kaksi samanparista kinnasta! Kun kääntelin kintaita, toinen kinnas oli selvästi vasemman käden kinnas, mutta toista, oikean käden kinnasta, piti väännellä, käännellä ja asetella, että sain sen taipumaan jälleen oikean käden kintaaksi.

Olen havainnut tämän kiertymisilmiön pesussa ennenkin, mutta pyöreäkärkisissä kintaissa se ei juurikaan haittaa, enkä ole siihen kovin paljon kiinnittänyt huomiota. Kintaat kiertyivät samaan suuntaan, eli kummassakin peukalo (ja reunan päättelykohta) siirtyi alkuperäiseltä paikaltaan enemmän oikealle (kun kintaita katsotaan kädessä ollessa), ja epäilen kiertymisen johtuvan suomalaisesta pistosta. Vasemman käden kintaan peukalo halusi siirtyä reunasta keskemmälle kämmentä, ja oikean käden peukalo puolestaan halusi kiivaasti pyörähtää kämmenselän puolelle. Vasen kinnas oli helpompi asetella aloilleen, mutta oikeanpuoleisen kintaan kärjestä (ja myös peukalonkärjestä) huomaa, että kinnas on edelleen hieman kiertynyt. Kintaansuissa reunan päättelykohta on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan noin 3 - 4 cm oikealle. Näissä kintaissa silmukoiden lukumäärä oli suurehko (96), joten kiertyminenkin todennäköisesti on ollut voimakkaampaa kuin jos silmukoita olisi ollut vähemmän.

Ratkaisu a
Käytän jatkossa valmiiksi pestyä lankaa enkä huovuta ;)

Ratkaisu b
Teen vain pyöreäkärkisiä kintaita :)

Ratkaisu c
Teen kulmikaskärkisistä kintaista eripariset, jolloin ne pesun ja huovutuksen jälkeen toivottavasti ovat samanpariset ;)

Jälkimmäisessä tapauksessa hmm... vasemmanpuoleisen kintaan peukalo pitäisi tehdä taitereunasta kolme neljä silmukkaa enemmän kämmenselän puolelle, ja oikeanpuoleisen vastaavasti taitereunasta kolme neljä silmukkaa enemmän kämmenen puolelle. Myös reunan päättelykohdan siirtyminen pitäisi huomioida hmm... vasemmassa kintaassa päättelykohta pitäisi siis olla lähempänä peukaloa, ja oikeassa kintaassa lähempänä pikkusormea (kämmenpuolelta katsottaessa). Just. Taidan valita vaihtoehdon b ;)

In English

In South Carelian Museum in Lappeenranta (in southeastern Finland) there is an old, decorated pair of mittens made in nalbinding, the decorations of which I kept in mind while decorating my own church mittens. The decorations are, though, not exactly alike, since I have seen the original mittens only through a glass vitrine, and the lighting in the room was dim - as usually in museums.

The nalbinding stitch type used in the original mittens remains as a secret to me, since I did not manage to get photos good and sharp enough through the glass, not with the flash nor without the flash, and I wasn't able to distinguish the surface structure closely enough. Probably the stitch is Finnish Stitch, but whether it is Finnish Stitch 2+2 (UUOO/UUOOO) or Finnish Stitch 2+3 (UUOOO/UUUOOO), or some other stitch type, that's something I cannot begin to guess. It seems that the original mittens were made of two different strenghts of white yarn: From wrist to finger tips the yarn is thicker - somewhat thicker than the yarn I used -  and in the cuff the yarn is thinner.

The decorations are made in red and bluish green in the original mittens. Though, it is possible that the flash distorted the colour. There are two strenghts of red yarn, 'ordinary' and thin, and only thin green. There are also two shades or red yarn: One is brownish red, and the other more pure red, almost as if the maker had run out of brownish red yarn and finished the work with another red yarn. At the very edge of the cuff there are two rows of small zig zag decorations which are made in both thin red and green yarns, and in the middle, the longer zig zag figures in which the maker has used thicker red and thinner green. I only had one strength of yarn available, however, so my yarn was a bit too thick especially for the small zig zag figures at the edge. Also, based on the photos I took at the museum, I wasn't unfortunately fully certain of how the small zig zags and horizontal lines were made.

In my own church mittens I used Villa Laurila's 3-plied Finnish Sheep breed yarn. I would rather have used 4-plied, but I didn't have enough of that. Due to yarn thickness (thinness) I decided to use Finnish Stitch 2+3 (UUOOO/UUUOOO F2) in which two loops remain wrapped around thumb, and three loops are picked up onto the needle behind the thumb.

For my mittens I chose to make a square-shaped top which is rather typical in old Finnish nalbound mittens. The foundation chain was 32 stitches long, and I increased two stitches in each row (one in each side) for the next 11 rows (total 84 stitches). For the next two rows (12th and 13th) I did not increase, and after thumb opening I increased in two rows (14th and 15th). After that, in the cuff part, I only increased in every second row, and in the final row (24th) I had 96 stitches. I chose the square-shaped for the thumb, too, like one of the older local nalbinders I met told me she always makes.

I washed and at the same time fulled the mittens a bit before decorating them. Then I got a surpise. Suddenly I had two same-hand mittens floating in the washing water! When I examined the mitts, one of them quite clearly was a left hand mitten, but the other one, right hand mitt, I really had to turn, twist and even batter in order to make it settle into a right hand mitten again.

I have noticed this twisting phenomenon earlier, but in round-topped mittens it doesn't really matter, and I haven't paid much attention to it. Both mittens twisted into same direction, ie. both thumbs (and the point where I finished at the edge) moved from their original setting more to right (if you wear the mitts in your hands), and I suspect the stitch type, Finnish Stitch, is the reason to this twisting. In the left mitten the thumb wanted to move from the edge more towards the middle of palm, and in the right mitten the thumb desperately seeked to slipping around the edge to the back of the palm. It was rather easy to set the left mitten in shape, but in the right mitten you can see the mitten is still twisted if you look at the top corners, and the thumb top which also twisted. The place where I finished the mitts at the cuff edge, that place also moved in both mittens, about 3 to 4 cm (ab. 1 to 1.5 inches) to the right. The stitch count was rather high (96) in these mittens, so probably that also added to stronger twisting. With smaller stitch count the twisting had perhaps been less.

Solution a
I will only use readily washed yarn, and not felt my projects ;)

Solution b
I will only make mitts with round tops :)

Solution c
I will make my square-topped mitts not symmetrical but asymmetrical, so that after washing and fulling they, hopefully, will turn into symmetry ;)
Oh well, I think I will choose b ;)





#62