torstai 23. syyskuuta 2010

+70 years of nalbinding!


In early September I visited three elderly, or should I say experienced nalbinders, quite near here, in South Carelia, near the eastern border. All those three had learnt nalbinding either from their mother or grandmother in the 1930's, that is, they have been nalbinding for over 70 years.
A few videolinks are included in the text beneath.


Clicking the picture will open a link to youtube.
Oh all the interesting things I saw :) !
I visited also a fourth nalbinder. She was younger than the others, and had learnt to nalbind at school in 70's, and remembered having done two other pairs of mittens after that. A fun coincidense was that we both had had the same handicraft teacher. She had entirely forgotten the nalbinding technique she used, but she had kept the mittens made first. From the dense structure I would suspect they were done with thumb. Stitch was Finnish Stitch 2+2 F1, UUOO/UUOOO F1. The top was rather square-shaped, thumb rounded, and at the cuff there were a couple of crocheted rows with another colour.
Then the more experienced ones... :)
Mrs #1 had learnt in 1930's the Finnish Stich version 1+3 F1 (video) (so called Broden Stitch), and she had never known any other stitches. Though, it has been 20 years since her last pair of mittens, but she has shown other people how to nalbind. She also showed unfinished mittens she had been given by a friend, and the original maker of which had already passed away. These other mittens were Finnish Stitch version 2+3 F2, UUOOO/UUUOOO F2, but Mrs #1 did not know how they were made. She made her mittens "the shape of the hand", ie the first row was shortish, and at the sides she increased enough to make the mitten top rounded. Thumb was rounded, and started at the "cuff edge" of the thumb hole. The other mittens from her friend, on the other hand, were very square-shaped, probably no increases at all, and the thumbs had not been done.
*

The Mrs #2, too, had learnt to nalbind in 1930's. While still at her parents' home, she had learnt the Finnish Stitch version 2+2 F2, UUOOUUOOO F2 (video), and later on Russian Stitch 2+2+2 F2, UUOOUU/OOUUOOO F2, and she knew also other stitches. Mrs #2 showed her ways of working and several details, also finished items she had nalbound. Her way of manipulating the loops in both Finnish and Russian Stitches were different from what I had seen or read before.

Oh I wish one day to read through all the written replies to the 1957 nalbinding inquiry by Finnish National Museum! Who knows what kind of hidden gems there might be. Though, written-only instructions may be totally misleading or may be interpreted in many ways.
Mrs #2 showed me along with different techniques and details also "haahlaaminen" (video), which is a traditional way to handle a long piece of yarn. I had heard about haahlaaminen, and read instructions, but never tried it before. It's easy and handy :) .
*

The Mrs #3, too, had learnt nalbinding in 1930's. She showed me her way of doing Finnish Stitch 2+3 F2 (video), UUOOO/UUUOOO F2, with thumb loops, and her way of Russian Stitch 2+2+2 F2 (video), UUOOUU/OOUUOOO F2, with both thumb and forefinger involved. Her way of manipulating the loops in the Russian Stitch was, too,  - surprise surprise ;)  - a different one than I have seen or heard before.
Mittens made by Mrs #3 have very square-shaped top because she makes the first row longish, and does not increase stitches until few ones near the thumb. Also the thumb she makes very square-shaped, and she, unlike the other two mrs's, starts the thumb at the edge nearer to the fingers.
*

So many fascinating things, and things that can be done in different ways, and boy have I been excited after all these visits :) ! Lots of details that are not in any "books and covers"...

tiistai 21. syyskuuta 2010

Opissa "kinnasmummuilla"

Syyskuun alussa kävin kolmen kokeneemman neulakinnasosaajan luona, ihan tässä lähialueella, rajan tuntumassa Etelä-Karjalassa. Kaikki olivat oppineet neulakinnastekniikan äidiltään tai mummoltaan 1930-luvulla eli ovat neuloneet kintaita yli 70 vuotta.

Tekstiin alemmas on upotettu muutama videolinkki.


Kuvaa klikkaamalla aukeaa youtubeen vievä linkki.

Kaikkea mielenkiintoista näinkin :) !


Neljännenkin rouvan luona kävin. Hän oli nuorempi kuin edelliset ja opetellut Joutsenossa 70-luvulla koulussa neulomaan kintaita, ja muisteli sen jälkeen tehneensä vielä kahdet. Hauska sattuma oli, että käsityön opettaja oli sama kuin minullakin hieman myöhemmin, ja Joutsenon perinnekäsityötä revinnäistäkin olimme molemmat koulussa ommelleet. Hän ei enää muistanut neulakintaiden tekotapaa, mutta oli säilyttänyt ensimmäiset tekemänsä kintaat. Neuloksen tiiviydestä voisin arvella, että silmukat on tehty peukalon päällä. Tekniikkana oli suomeksi 2+2 F1. Kintaiden muoto melko kulmikas kärjestä, peukalo pyöreäkärkinen, ja kintaansuuhun oli virkattu erivärisellä langalla pari kerrosta.

Sitten näihin kokeneempiin osaajiin... :)

Ensimmäinen rouva oli oppinut Savitaipaleella 1930-luvulla neulomaan kintaita suomeksi 1+3 F1 (video), peukalon päällä, eikä hän ollut koskaan muulla tavalla neulakintaita tehnytkään. Viimeisestä kinnasparista tosin on ehtinyt kulua jo 20 vuotta, mutta hän on sen jälkeenkin näyttänyt tekniikkaa muille. Piston lopussa peukalosilmukka pudotetaan pois, kiristetään uusi peukalosilmukka, ja peukalon takaa poimitaan neulalle kolme silmukkaa. Omien työtapojensa lisäksi rouva no 1 näytti keskeneräiset kintaat, jotka oli saanut tuttavaltaan. Kintaiden alkuperäinen tekijä oli jo ehtinyt kuolla. Näissä toisissa kintaissa tekniikkana oli suomeksi 2+3 F2, mutta tekotavasta ei tarkemmin ole tietoa. Rouva no 1 teki omien kintaidensa kärjestä "käden muotoisen", ts. aloituspötkö oli lyhyehkö, ja sivuilla lisättiin silmukoita reilummin, jotta muodosta tulisi kaartuvampi. Peukalo oli pyöreäkärkinen, ja se aloitettiin peukaloaukon ranteenpuoleisesta reunasta. Tuttavan keskeneräiset kintaat sen sijaan olivat erittäin kulmikkaat ja tasaleveät, ja niistä puuttui peukalo.

*

Toinen rouva oli saanut kinnasopin 1930-luvulla Rautjärvellä . Hän oli ensin oppinut kotonaan suomeksi 2+2 F2, ja myöhemmin venäjäksi 2+2+2 F2, ja lisäksi hän osasi muitakin tekniikoita. Rouva no 2 näytti monia työtapojaan ja yksityiskohtia, mm. aloitus, langan jatkaminen, peukalon aloitus, pyöreä aloitus, kääntyminen, sekä valmistamiaan töitä. Hänen tapansa neuloa sekä suomeksi 2+2 että venäjäksi olivat erilaisia kuin mitä tähän asti olin nähnyt tai kuullut.

Pääsisipä joskus museoviraston keruuarkistoon oikein ajan kanssa lukemaan 1957 kyselyn vastaukset läpi! Tiedä mitä aarteita sieltä vielä löytyisi. Tosin pelkät sanalliset kuvaukset työtavoista saattavat olla hepreaa tai muuten monitulkintaisia, mistä Leinosen graduun (2000) sisällytetyissä siteerauksissa on hyviä esimerkkejä.

Rouva no 2:n tavalla suomeksi 2+2 neulottaessa (video) peukalolta pudotetaan peukalosilmukka, kiristetään uusi peukalosilmukka, ja se toinen "peukalosilmukka" (kun 2+2) jätetään vapaasti oleilemaan peukalon taakse. Peukalolle siis jätetään yksi peukalosilmukka, peukalon takana toisesta "peukalosilmukasta" hypätään yli, ja neulalle poimitaan seuraavat kaksi (kun 2+2). Ihmettelin alkuun, että eikö se irtosilmukka ole tiellä, mutta nähtyäni voin vain todeta, että ei se ole ;) . Piston lopulla neula pujotetaan molempien peukalosilmukoiden läpi, myös sen irtosilmukan.

Venäjäksi 2+2+2 neulominen sujui niin sulavasti ja nopealiikkeisesti, viuh vauh, että minun piti useaan kertaan pyytää hidastamaan, kun silmät ja ajatus eivät millään ehtineet mukaan ;) . Siis minullahan tietenkin oli oma neula ja lanka mukana ja tein samalla itsekin. Yritin ;) . Tässä rouva no 2 näytti yhdistävän peukalon päällä ja ilman peukaloa työskentelyn - tai minä vain olin jäykästi kuvitellut, että joko neulotaan peukalon päällä tai ilman peukaloa, siis ennen kuin näin, että niitä voi yhdistääkin. Piston lopussa uusi silmukka kiristetään peukalolle, sitten toinen ulompi (=toisiksi uusin) silmukka nostetaan peukalolle (peukalo työnnetään lankojen väliin, viuh), neula peukalon takana kahden silmukan ali, työ "käännetään" (vauh) ja peukalolta tipautetaan silmukat pois, ja loput tehdään työn etupuolelta pujotellen, periaatteessa ilman peukaloa, mutta kyllä ne silmukat siinä peukalonkärjelläkin käyvät pyörähtämässä. Lisäys 29.10.2010 videolinkki.

Rouva no 2 näytti minulle monien muiden asioiden lisäksi myös haahlaamisen (video). Sehän oli suorastaan epäilyttävän helppoa ;) ! Olin kuullut haahlaamisesta ja lukenut ohjeet, mutta en ollut koskaan tullut kokeilleeksi. Kannattaa kokeilla. Helppoa kuin mikä. Ja kätevää :)

*

Kolmas rouvakin oli opetellut neulakintaiden tekemisen 1930-luvulla, Joutsenossa. Hän näytti tekniikat suomeksi 2+3 F2, peukalon päällä, ja venäjäksi 2+2+2 F2, peukalon ja etusormen päällä.

Rouva no 3:n näyttämä suomalainen tekniikka (video) oli se, mitä olen kutsunut pudota ja poimi -tekniikaksi. Piston lopussa kaikki peukalosilmukat pudotetaan pois, uusi silmukka kiristetään "vapaasti" (ei peukalolle), kaksi viimeisintä silmukkaa nostetaan peukalolle (peukalo työnnetään lankojen väliin), ja peukalon takaa poimitaan neulalle kolme silmukkaa. Näppärästi rouva teki!

Venäläinen tapa 2+2+2 (video) tuotti jälleen yllätyksen! Aluksi tuntui, että miten tuosta saa mitään selvää, varsinaista aivojumppaa siis ;) , mutta kokeilun jälkeen tämä "perhostekniikka" vaikutti kätevältä. Piston lopussa kaikki silmukat pudotetaan pois peukalolta, uusi silmukka kiristetään "vapaasti" (ei peukalolle), ja kaksi viimeisintä silmukkaa nostetaan peukalolle (peukalo työnnetään lankojen väliin). Tähän saakka kuulostaa tutulta, eikö. Sitten nostetaan neulan avulla etusormelle seuraavat kaksi silmukkaa. Sanon rouva no 3:n tekniikkaa perhostekniikaksi, koska silmukat aukeavat sormille kuin perhosen siivet. Lopuksi poimitaan neulalle peukalon ja etusormen välistä kaksi silmukkaa, neulan suunta oikealta vasemmalle, ja työnnetään neula etusormella olevien lankojen läpi ja vielä peukalolla olevien lankojen läpi.

Kintaan malli rouva no 3:lla oli erittäin kulmikas, sillä aloituspötköstä tehdään käden levyinen eikä uusia silmukoita lisätä ennen kuin vähän ennen peukaloa - sanomattakin lienee selvää, että kaikki em. rouvat aloittivat kintaansa kärjeästä ;) - ja myös peukalosta tehdään erittäin kulmikas. Peukaloa kavennetaan joka kerroksella sivuilla yksi silmukka (venäjäksi neulotussa mallikintaassa peukalolla ei kerroksia ollut kuin kolme), ja sen jälkeen peukalo ommellaan umpeen. Peukalon rouva no 3 aloittaa peukaloaukon sormien puoleisesta reunasta (peukalonhangan puolelta).

*

Monta mielenkiintoista asiaa tuli nähtyä, ja olen ollut aivan innoissani näiden jokaisen käynnin jälkeen :) ! Niin paljon asioita, joita ei ole missään "kirjoissa ja kansissa"...

perjantai 17. syyskuuta 2010

Neulakintaan kaavat - Patterns for nalbound mittens

Tällaistakin olen syyskuun aikana ehtinyt puuhailla: Neulakintaiden kaavoja (<-- klikkaa linkkiä). Näitä on kolme eri settiä, naisten, lasten ja miesten kokoa. Naisten kinnaskaavoissa on piirretty näkyviin myös käsi, joten sen avulla voi saada ajatusta minkä kokoinen oman kintaan kaavasta tulisi.

Done in September: Patterns for nalbound mittens (<-- click link). Three sets: women's, childrens' and men's size. On women's patterns you can also see drawn outlines of a hand, and hopefully that helps to give an idea of how large your own mittens should be.



keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Harmaata - Grey's anatomy

Tähän pipoon olen aika tyytyväinen, kun sen lopulta valmiiksi sain, mutta mutta... Se on liian pieni!

I am quite satisfied with this woollen cap, as I finally managed to finish it, but... The size is too small!



Ensin siitä tuli liian pieni. Purin noin 10 cm, ja tein uudelleen enemmän silmukoita lisäten. Tällä kertaa piposta tuli liian suuri, ja leikkasin noin 10 cm pätkän pois, kun en enää jaksanut purkaa ;) . Kolmannella yrityksellä koko vaikutti sopivalta, mutta tein tätä pienissä pätkissä ja kaiketi käsiala oli muuttunut matkan varrella, koska lopputulos oli, että lapsen mielestä pipo kiristää päätä ;) . Voi ääh! Nyt on toinen pipo samasta langasta aloitettu, ja toivotaan parempaa. Lankana Pirtin Kehräämön nelisäikeinen hahtuvalanka, liukuvärjätty harmaa. Pistona tuplatanskalainen (kommenteissa selitys, miksi nimenä on tuplatanskalainen ;) ).

First it was too small. I conscientiously undid about 10 cm, stitch by stitch, and started again, this time increasing more often. Now it was too big, and I used a pair of scissors to cut off the same 10 cm, as I didn't feel like raveling the whole thing again. At the third attempt the size seemed ok, but as I did this a length of yarn one day, and another length of yarn a week later, my "handwriting" must have changed on the way because when the cap was finished, my kid told it is too tight. Oh no! Now I have started another cap in the same yarn, and hoping for the best. Yarn is Pirtin Kehräämö's thick single ply, variegated grey. Stitch is what I call Double Danish.


Nämä lapaset alla oikeastaan ovat elokuun satoa.

The grey mittens below are actually August's harvest.



Ahvenanmaanlampaan lankaa Villa Laurilasta, tekniikkana suomeksi 1+2 F1. Affe tuntuu käteen melko karkealta, mutta valmiit lapaset pesin ja kuivuttuaan harjasin nurjalta, joten ne nyt ovat pehmeämmät.

Åland Sheep (an old, original Finnish sheep breed) yarn from Villa Laurila, Mammen Stitch UOO/UUOO F1. This yarn feels rather coarse, but I washed the mittens, and brushed the inside when they were dry again, so they feel softer now.



Ai niin, valkoinen raita ranteessa on suomenlammasta.

The white stripe at the cuff is not Åland Sheep but Finnish Sheep yarn.

#40
#41